Puunjalostusteollisuuden jätevedessä on onnistuttu koeluontoisesti kasvattamaan ihmisten tai eläinten lisäravintoa tuottavaa levää. Levästä voidaan erottaa pitkäketjuista omega 3 -rasvahappoa, joka on suosittu ravintolisä.
Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston luotsaamassa tutkimuksessa selvitettiin, millaiset levät menestyvät puunjalostusteollisuuden jätteenä syntyvässä nesteessä.
– Tämä neste on hyvin ravinteikasta, ja näitä ravinteita on hyvä käyttää levänkasvatukseen, kertoo tutkija Esa Tyystjärvi Turun yliopistosta.
Parhaiten Suomen oloissa vaikuttaisi menestyvän merileviin kuuluva nannochloropsis oculata -levä. Luonnossa sitä esiintyy trooppisissa valtamerissä mutta sen kasvatus onnistui hyvin myös puunjalostusteollisuuden jätevedessä. Levästä on mahdollista erottaa pitkäketjuisia omega 3 -rasvahappoja.
– Viime aikoina ihmisen fysiologian tutkimus on päätynyt siihen, että ihminen tuottaa näitä pitkäketjuisia omega 3 -rasvahappoja erittäin huonosti ja ihminen silti tarvitsee niitä. Jos ihminen voi saada pitkäketjuisia omega 3 -rasvahappoja ravinnon mukana, niin siitä voi olla hyötyä, sanoo tutkija Esa Tyystjärvi.
Omega 3 -rasvahappojen tuottaminen levässä kiinnostaa tutkimusryhmiä eri puolilla maailmaa sen vuoksi, että aine on kaupallisesti ajateltuna hyvin arvokasta. Toistaiseksi ei ole selvitetty, kuinka kalliiksi rasvahapon eristäminen levästä muodostuu. On myös mahdollista, että omega 3 -rasvahappoja sisältävää levää voisi syöttää sellaisenaan ravintona eläimille, vaikkapa lehmille.
Tutkija Esa Tyystjärven mukaan levien kasvatusoloja pitää tutkia tarkemmin ennen kuin niiden kaupallista tuotantoa voidaan suunnitella.
– Leviä pitäisi mieluiten myös jalostaa, jotta niistä parhaiten saadaan juuri sitä mitä halutaan. Odottelemme rahoitusta jatkotutkimukselle.