Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan jäljelle jäävät seitsemän huippuyksikköä palvelisivat elinkeinoelämää ja tieteellistä tutkimusta nykyistä yliopistojen maakuntamallia paremmin. Päällekkäisen hallinnon purkamisesta vapautuvaa rahoitusta ja työvoimaa voitaisiin käyttää huippuyksikköjen kehittämiseen.
Esitystä vastustavat liitot muistuttavat, että yliopistojen tehtävänä on kouluttaa osaajia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän palvelukseen koko maassa sekä tuottaa uutta tietoja ja tutkimusta, johon myös innovaatiot perustuvat. Liitot tähdentävät myös sivistystehtävää.
– Tällaisista heitoista paistaa läpi, että yliopistot nähdään hyvin kapeasti vain innovaatioiden synnytyslaitoksina. Sinänsä ymmärrettävä ajatus Teknologiateollisuudelta, mutta kuitenkin virheellinen, kommentoi Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.
– Keskustelua viedään tällaisilla avauksilla aivan väärään suuntaan, kun pöydällä on monta tärkeää asiaa kuten tutkimusrahoituksen määrä ja jakoperusteet sekä tohtorintutkintojen määrä.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto pitävät avausta jopa tuhoisana.
– Leikkausvaatimukset lisäävät epäluottamusta ja ajavat siilipuolustukseen sen sijaan, että puhuttaisiin sisällöllisestä kehittämisestä sekä järkevästä koulutus- ja tutkimusyhteistyöstä, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.
– Millä osaamisella ja oikeutuksella eri intressitahot nyt kommentoivat yliopistojen asioita. Yliopistot ovat autonomisia toimijoita ja ne ovat olleet viime vuodet ihan riittävästi muutosten kohteina, muistuttaa Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.