Lauri Porra kertoo maineikkaan muusikkosukunsa merkityksen näkyvän erityisesti siinä, että perheen ja suvun piirissä on aina ymmärretty musiikin merkitys ja arvo.
– Meillä on perheessä paljon muusikkoja, ja olen ymmärtänyt jo pienenä, että ihminen voi tehdä musiikkia elääkseen. Kun olen osoittanut intoa, vanhempani on tukeneet, Porra kertoo.
Hänen äitinsä ja siskonsa ovat muusikoita. Porran uuden sävellystyön kantaesityksessä Lahden Sibeliustalolla miehen sisko soittaa kakkosviulua.
– Ukkini oli kapellimestari. Suvussa on paljon soittajia, Porra sanoo.
Hän sanoo äitinsä kertoneen paljon tarinoita isoisästään Jean Sibeliuksesta. Kertomuksista on välittynyt kuva lämpimästä ja intohimoisesta ihmisestä, joka rakasti musiikkia.
– Mummolassa ja kotona olen kuullut paljon tarinoita ja musiikkia.
– Sibelius oli avoin ainakin haitarille, joka oli silloin varmaan verrannollinen bassoon. Hän oli varovaisen kiinnostunut jazzmusiikistakin.
Mummolassa ja kotona olen kuullut paljon tarinoita ja musiikkia.
Lauri Porra
Musisointi on aina ollut osa perheen yhteistä ajanviettoa. Porra kertoo, miten hänen siskonsa perheellä on liuta lapsia, jotka ovat kaikki musikaalisia.
– Nykyään on ihania sunnuntain perhepäivällisiä, jotka sisältävät myös musisointia, polvenkorkuisista senioreihin. On hauskaa tehdä esimerkiksi kesämökillä ja muualla musiikkia yhdessä. Se on perheeni rikkaus.
Sibeliuksen juhlavuoteen Porran konsertolla sähköbassolle
Lahdessa Sibeliuksen juhlavuosi käynnistyy Lauri Porran sävellystyöllä Entropia, joka on tehty sähköbassolle ja orkesterille. Porra on itse konserton solisti.
Porran käsittelyssä lavalla nähdään maailmalla matkanneen keikkabasson lisäksi kasa efektibokseja, joita hän käyttää saadakseen haluamansa soinnin. Basso sulautuu orkesteriin luontevasti vahvistimen avulla.
Lauri Porralle musiikki on aina ollut laaja-alainen käsite. Tätä hän on myös toteuttanut omissa tekemisissään.
Murrosiässä aloin soittaa bassoa. Vasta silloin minua puri kunnolla intohimo musiikin tekemiseen.
Lauri Porra
Sello valikoitui soittimeksi jo nelivuotiaana, mutta murrosiässä kuvioihin tuli bassokitara. Ja se olikin sitten menoa musiikillisille kokeiluille.
Alkujaan Porra kuunteli pelkästään klassista ja jazzmusiikkia, mutta vähitellen kokeilut ulottuivat myös heviin ja kokeilulliseen musiikkiin.
– Murrosiässä aloin soittaa bassoa. Vasta silloin minua puri kunnolla intohimo musiikin tekemiseen. Basso on ollut minulle merkittävin soitin.
Opiskeluaikoina hänellä oli kova hinku soittaa kaikkia mahdollisia musiikkityylejä.
– Ajattelin, että kaikesta voi oppia.
Porra on myös säveltänyt aina, mutta vasta kahdeksan vuoden ajan hän on tehnyt sitä myös elannokseen. Hän säveltää esimerkiksi elokuvamusiikkia.
– Musiikin rikkaus vetää minua puoleensa.