Kun Venäjä vuosi sitten miehitti Krimin, Latvia katkaisi muutamaksi kuukaudeksi Venäjän valtion omistaman tv-kanava RTR:n lähetykset Latviassa. Latvian hallituksen mielestä lähetykset sisältävät yhä enemmän propagandaa.
Nyt maa miettii, millä tavalla pääsisi tehokkaimmin vaikuttamaan Latvian venäjänkielisen väestön ajatuksiin Ukrainan sodasta sekä Venäjän ja EU-maiden väleistä.
Latvia on parhaillaan EU:n puheenjohtajamaa ja tekee töitä saadakseen EU:n taistelemaan yhdessä Venäjän propagandaa vastaan. EU:n ulkoministerit ovat päättäneet, että jotenkin asiaan tartutaan ja virkamiehet on pantu pohtimaan keinoja.
Latvian tilastokeskuksen mukaan Latvian väestöstä 37,2 prosenttia on venäjänkielisiä. Hallitus on huolissaan erityisesti iäkkäämmän venäjänkielisen väestön tv-tottumuksista ja pelkää Venäjän tv-lähetysten vaikuttavan heidän maailmankuvaansa – EU:ta ja Latvian hallitusta vastaan.
Tapasimme neljä riikalaista, jotka ovat miettineet latvialaisten ja venäläisten uutistotuuksien eroja.
”Tiedän ihan tarkkaan, mitä Ukrainassa tapahtuu”
Eugenia Semjonova on latviankielinen, 81-vuotias nainen, joka asuu enemmistöltään venäjänkielisessä Zolitude-lähiössä Riiassa:
Seuraan paljon uutisia. Katson kaikkia kanavia. Minulla näkyy 56 kanavaa, voi luoja, se on paljon. Ei minulla ole juuri tekemistä, joten katson niitä ja vertailen. Eurooppalaisista pidän eniten. Kyllä niissä on isoja eroja. Kun tieto tulee Venäjältä, se on erilaista. Esimerkiksi, kun uutiset käsittelevät Ukrainaa, silloin erot ovat merkittäviä verrattuna muihin kanaviin.
Asun pojan ja pojan vaimon kanssa. Pojan vaimo on venäläinen. Iso telkkari on hänen, sieltä tulee nyt elokuva tsaarin ajalta. Minun telkkaristani tulee juuri EU-tietokilpailu. Me emme ole samaa mieltä asioista, mutta emme riitele. Eivät venäläiset pahuuttaan ole tuollaisia, he ovat syntyneet ja kasvaneet täällä.
Ymmärrän ihan tarkkaan, mitä Ukrainassa tapahtuu. Minä murehdin paljon sitä, mitä nyt tapahtuu. Meillä on raja Venäjän kanssa. Olen Latgalen seudulta rajan tuntumasta. Joen takana oli Valko-Venäjä ja Venäjä ihan siinä vieressä. Kyllä minä sen hyvin tiedän.
”Ongelma on, että he katsovat ilman vaihtoehtoa”
Ainars Dimants on puheenjohtajana mediaa valvovassa Sähköisen median neuvostossa ja puhuu äidinkielenään latviaa:
Krimin miehityksen jälkeen katkaisimme RTR:n lähetykset kolmeksi kuukaudeksi. Perusteluna oli yllyttäminen vihaan kansallisuuden perusteella. Erityisesti ukrainalaisia vastaan. Lähetysten estäminen ei ole ensisijainen vaihtoehto, mutta silloin päädyimme siihen. Niihin aikoihin uutisissa kerrottiin esimerkiksi, että fasistit ovat jo vallassa Kiovassa ja nousevat valtaan Riiassakin, Washington ja Bryssel tukevat näitä ja he ovat vihollisiamme.
Haluamme luoda oman venäjänkielisen tv-kanavan vanhemmille katsojille, jotka saavat tietonsa paljolti tv:n kautta. Nyt he katsovat melkein pelkästään venäläisiä kanavia.
Ongelma ei ole se, että he katsovat, vaan että he katsovat ilman vaihtoehtoa. Viestintäteoriasta tiedämme, että jos katsoo yksipuolista tietoa välittävää mediaa ilman vaihtoehtoja, median vaikutus maailmankuvaan on suuri.
“Venäjä yrittää propagandallaan kertoa, että EU on epäonnistuva hanke”
Viktors Makarovs on Latvian ulkoministerin neuvonantaja ja puhuu äidinkielenään venäjää:
Henkilökohtaisesti olen pitkään kärsinyt venäläisen median tarkkailija. Ymmärrän kieltä, se on äidinkieleni. Olen hämmästynyt siitä, kuinka propagandasisällön intensiteetti on kasvanut. Uutislähetysten pituuskin on venynyt.
Tälläinen disinformaatio tai propaganda yrittää itse asiassa kertoa venäläisille, että Venäjän ja lännen välillä on vastakkainasettelu. Propaganda on suunnattu itäisen kumppanuuden maille, jotka pyrkivät lähemmäs Eurooppaa. Se yrittää kertoa, ettei lähentyminen tule onnistumaan, Eurooppa on epäonnistuva hanke, joten ratkaisuja on parempi etsiä Venäjän suunnasta.
Uutiset ovat luoneet epärealistista kuvaa siitä, mitä maailmassa ja Ukrainassa tapahtuu. Meidän on vastattava siihen tarjoamalla vaihtoehto. Asiantuntijat miettivät, miten se toteutetaan.
”Byrokraattien tuottama vastapropaganda ei kiinnostaisi yleisöä”
Vladislavs Užulis on päätoimittajana Latvian luetuimmassa venäjänkielisessä netin uutissivustossa Vestissä ja äidinkieleltään venäjänkielinen.
Kun Ukrainan taistelut alkoivat, lukijamäärä kasvoi. Ukrainan sota on meidän luetuin aiheemme, ihmiset todella haluavat seurata sitä.
Uutisemme ovat erilaisia kuin latviankieliset uutiset. Lukijoissamme on paljon ihmisiä, joilla on tunneside Venäjään tai Ukrainaan. Venäjän mediasta olemme täysin riippumattomia. Kerromme Venäjän, EU:n ja Latvian hallituksen näkökannat.
Nettisaitin omistaa venäläinen liikemies, hän ei ole tekemisissä lehden sisällön kanssa.
Itse olen tottunut luottamaan eniten amerikkalaiseen mediaan – kuten New York Times, Bloomberg, Reuters. Tämä johtuu erityisesti informaatiosodasta, jota käydään. Venäläiset tietotoimistot eivät sanoakseni välitä kovin rehellistä kuvaa, ja sama on tapahtumassa ukrainalaiselle medialle.
Kun byrokraatit miettivät vastapropaganda tarjoamista, he unohtavat ensimmäisen asian mitä median tuottamisessa on ajateltava. Sisällön pitää kiinnostaa lukijoita.
Juttua on tarkennettu 19. helmikuuta klo 11.25. Latvian venäjänkielisten osuus on maan tilastokeskuksen mukaan 37,2 prosenttia.