Evakkovanhempien poika Petri Tiili kasvoi Haminassa, mutta helsinkiläistyi pian muutettuaan reilu parikymppisenä pääkaupunkiin. Jo aiemmin alkaneet bänditouhut jatkuivat nuorella miehellä myös Helsingissä. Vain kokoonpanot vaihtuivat ja Tiili otti itselleen taiteilijanimen Pelle Miljoona.
Samoihin aikoihin Britannian 1970-luvun lopun punk-aalto kantautui Suomeen. Aallosta oli napannut kiinni Pelle Miljoonan ohella melkein saman ikäinen helsinkiläispoika Tuomo Valokainen eli Tumppi Varonen.
Varosellaoli tuolloin jo oma bändinsä Problems?. Pelle Miljoona tutustui helsinkiläsipunkkareihin ja nyt hän ja Tumppi Varonenovat työskennelleet enemmän ja vähemmän yhdessä näihin päiviin asti.
- Pyydettiin joskus, kun Pelle tuli Helsinkiin jameihin, se meidän punk-houseen Hakaniemeen. Meillä oli sellainen rähjäinen treenikämppä Hakaniemessä. Sit me huomattiin, et tää alkaa niinku toimimaan tää juttu. Sit me perustettiin Taskisen ja Rubber Duck Jonesin kanssa bändi, Pelle Miljoona 1980, Tumppi Varonen muistaa .
1980-luvun vaihtuessa nuoriso liikehti ja maassa tapahtui. Helsingissä nuoret ja nuoret aikuiset kärsivät nuorisotyöttömyydestä, ajelehtimisesta ja rahattomuudesta, niin kuin nytkin. Vielä ennen vuosikymmenen vaihtumista, vuonna 1979, nuorisojoukko ja elävän musiikin yhdistysElmuvaltasivat itselleen oman tilan ja ristivät senLepakkoluolaksi.Pelle oli mukana Lepakon valtauksessa.
- Mä en ihan sillon ekana yönä ollu mukana, kun sinne mentiin sisään, mutta seuraavalla viikolla siellä oltiin sitten jo touhuamassa. Se oli nastaa, kun kaikki bändit väsäs sinne oman treenikämppänsä ja se oli niin kun sellasta, että siellä ei oikein kukaan ollu pomo. Silti siellä kaikki hoiti asiansa, että siellä ei koskaan ollut mun mielestä mitenkään sotkusta. Se oli sellaista hyvällä tavalla anarkiaa, jokainen kuitenkin piti huolta siitä talosta, Pelle muistaa.
Monenlaisen kulttuurin tapahtumapaikkana toiminut_ Lepakko_ oli entinen maalitehtaan varasto ja se oli välillä toiminut myös alkoholistien yömajana, Liekkihotellina.
Samoihin aikoihin nuorisokulttuuria alettiin ensimmäistä kertaa huomioida myös radioaalloilla, kunLepakossaaloitti toimintansa paikallisradioRadio Cityja Ylessä valtakunnallinenRockradio.
Tv ja elokuva tekivät koko kansan Pellen
Maassa ei vuonna 1980 edelleenkään toiminut kuin kaksi valtakunnallista radio- ja tv-kanavaa. Pelle Miljoona tuli kuitenkin viimeistään vuoden vaihtuessa 1981-82 tutuksi suurelle osalle suomalaisia. Pelle nimittäin esiintyi Senaatintorin uuden vuoden juhlassa Helsingissä bändinsä kanssa ja se televisioitiin.
Pelle Miljoona oli tätä ennen kuitenkin jo nuorisolle tuttu musiikistaan, sillä vuonna 1980 julkaistu Moottoritie on kuuma -albumi ja sen kappaleet soivat kaikkialla.
Pelle Miljoona oli lisäksi aiemmin esiintynyt ja tehnyt musiikin ajan toisen punk-ikoninMaukka Perusjätkänkanssa vuonna 1980 ensi-iltansa saaneessa,Tapio Suomisenohjaamassa nuorisoelokuvassaTäältä tullaan elämä. Helsingin Kontulassa ja Vesalassa pääosin kuvatussa nuorisokuvauksessa debytoi myösAki KaurismäenluottonäyttelijätärKati Outinen. Elokuva oli vuoden 1980 katsotuin lähes 400 000 katsojallaan.
Kuivin jaloin rock-elämästä
Sittemmin Pelle on levyttänyt ja keikkaillut ahkerasti, reissannut ja kirjoittanut.
- Tykkään kirjoittaa ja tehdä musaa niin, et joku muu asia ei vois olla tärkeämpää kuin se. Se kuitenkin pitää sut tavallaan niin kuin elossa, Pelle sanoo.
Samaan aikaan bändikaveri Tumppi Varonen on työskennellyt paitsi musiikin parissa myös siviiliammatissaan hoitoalalla. Varonen on ollut jo jonkin aikaa helsinkiläisten valitsemana päätöksentekijänä ja Sdp:n edustajana Helsingin kaupunginvaltuustossa.
- Mun mielestä osallistuminen, äänestäminen ja ryhmätoiminta, se on niin kuin punk, Varonen painottaa.
Pelle Miljoona ja Tumppi Varonen ovat selvinneet melko kuivin jaloin rock-elämästä. Miehet vaikuttavat nyt, kuusikymppisinä, olevansa elämänsä kunnossa.
- Kyl se evakkous oli lapsuuden kodissa läsnä ja sellainen fiilis, että se oikee koti on jossain muualla. Mut sen kanssa mä olen oppinu elämään. Se tarkoittaa sitä, että on vähän levoton, mutta ei sitä fyysisesti etsi mitään. Mä luulen, että me kaikki ihmiset etsitään jotain elämässä ja tavallan on sellainen fiilis, et toivottavasti se joku ei löytys ainakan vielä, Pelle naurahtaa.