Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Tästä Viron veromallissa on kysymys: Autoilijan ja perijän onnela

Suomessa vaalikampanjoihinkin päätynyt Viron veromalli kannustaa talouskasvuun ja kovaan työntekoon. Kevyemmällä verotuksella ylläpidetään kevyttä valtiota ja houkutellaan ulkomaisia sijoituksia Viroon. Varjopuolena on heikompi sosiaaliturva.

Avaa Yle-sovelluksessa

Yritysvero nolla ja muutenkin naurettavan vähän veroja? No ei ihan. Viron verotukseen liitetyt mielikuvat ovat vääristyneitä, sillä kyllä Virossakin veroja maksetaan.

Katso animaatiosta Viron veromallin perusteet.

Suomessa vaalikampanjoihinkin päätynyt Viron veromalli kannustaa talouskasvuun ja kovaan työntekoon. Katso animaatiosta Viron veromallin perusteet. Toimittajana Verna Leinonen

Kuka Viron yritysveromallista hyötyy?

Vasta ulos maksetusta voitosta perittävä 20 prosentin yritysvero hyödyttää pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka haluavat kasvaa, sanoo Viron valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Dmitri Jegorov ja kertoo kokemusten Virossa olleen positiivisia.

Hän viittaa Tarton yliopiston ja Praxis-tutkimuskeskuksen vuoden 2010 tutkimukseen, jossa haastateltiin yli 450:ä yrittäjää: valtaosa yrittäjistä haluaisi pitää nykyisen mallin eikä vaihtaa sitä perinteiseen veromalliin, vaikka veroprosenttia alennettaisiin.

Yli puolet vastanneista yrittäjistä piti veromallin vaikutuksia investointeihin positiivisina. Toisaalta 40 prosenttia yrittäjistä piti vaikutusta vähäisenä tai ei osannut arvioida sitä.

Suuryritykset arvioivat, että olisivat tehneet investoinnit joka tapauksessa. Pienyrittäjät taas eivät usein voineet jättää voittoja investointeihin, sillä osingot menivät omaan kulutukseen.

Viron veromalli käy esimerkiksi siitä, miten valtiot kilpailevat ulkomaisten sijoittajien huomiosta.

– Se on erikoisuus, joka myy. Yritys saa itse päättää, miten rahansa kuluttaa ja vasta ulos maksetusta voitosta menee vero, Jegorov sanoo.

Mitä muita veroja Virossa on?

Palkoista maksetaan 20 prosentin tasaveroa. Veroton osuus on 154 euroa kuukaudessa, eläkeläisillä hieman korkeampi. Lisäksi palkasta menee työttömyysvakuutusmaksu (1,6 %) ja eläkemaksu (yleensä 2 %).

Virossa maksetaan myös arvonlisäveroa, valmisteveroa alkoholista, tupakasta, energiasta ja pakkausmateriaaleista, uhkapeliveroa, maaveroa sekä veroa raskaista kuljetuksista. Arvonlisävero on 20 prosenttia.

Alennettua arvonlisäveroa (9 %) maksetaan kirjoista, lehdistä ja lääkkeistä sekä hotelliöistä.

Virossa ei makseta veroa esimerkiksi perinnöstä eikä auton käytöstä.

Ongelmana verojen välttely

Veroja jätetään paljon maksamatta, toissavuonna yhteensä yli puoli miljardia euroa. Suurin lovi tulee arvonlisäverosta, mutta myös sosiaaliveroa kierretään.

Palkkoja saatetaan maksaa piemeänä, jolloin kaikki verot jätetään maksamatta. Yrittäjä voi maksaa itselleen minimipalkkaa ja siitä 33 prosenttia sosiaaliveroa.

Vuoden lopussa yrityksestä kotoutetaan osingot, joista menee vain 20 prosentin vero. Näin yrittäjällä on sairausvakuutus voimassa, mutta hän maksaa huomattavasti huokeammin sosiaaliveroa.

Virossa valtio turvaa esimerkiksi lapsien, opiskelijoiden, raskaana olevien, eläkeläisten ja työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityneiden sairasvakuutuksen, mutta muutoin sen saa vain sosiaaliveroa maksamalla.

Viron verotus on kevyempi

Virossa veroja maksetaan vähemmän kuin Suomessa. Viron veroaste on tänä vuonna vajaat 33 prosenttia, kun Suomen on 44.

OECD:n vertailusta näkee, kuinka suurituloinen hyötyy suhteessa enemmän Viron veromallista.

Tästä Viron veromallissa on kyse.
Viron veromalli kohtelee keski- ja suurituloisia hyvin. Kuva: Teemu Hotti

Viron valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Jegorov ei usko, että Virossa luovuttaisiin tasaverosta. Hän viittaa OECD:n tutkimukseen, joka mukaan talouskasvulle parhain on mahdollisimman pieni progressio.

– Kysymys on ehkä maailmankuvallinen, Jegorov toteaa ja sanoo, että Virossa kovasti töitä tekevää ihmistä ei haluta rangaista veroilla.

Jos työnteko ei onnistu, varjopuolena on heikompi sosiaaliturva. Esimerkiksi tammikuun tilastojen mukaan keskimääräinen eläke on reilut 300 euroa kuukaudessa, työttömyysturva noin 350 euroa kuukaudessa.

Suomalaisten kiinnostus kovaa

Tallinnassa toimivan taloushallinnon palveluita tarjoavan yrityksen Tuokko OÜ:n toimitusjohtaja Johanna Vironmäki kertoo, että suomalaisyrittäjät soittavat ahkerasti kysyäkseen neuvoja Viroon siirtymisestä.

Vironmäki kertoo kysyvänsä ensimmäiseksi, millaista liiketoimintaa yritys tekisi Virossa.

– Se karsii puolet soittajista pois. E-kansalaisuus ja puheet nollaverosta ovat luoneet mielikuvan, että Viroon voisi siirtyä paperilla. Yrityksellä on kuitenkin oltava oikeaa toimintaa Viron maaperällä, työ on tehtävä täällä, Vironmäki sanoo.

Yksi yllätyksenaihe ovat osingot. Jos suomalainen yksityishenkilö saa osinkoa Virossa toimivasta yrityksestä, menee osingosta 20 prosenttia Viron valtiolle ja päälle tulee Suomen pääomatulovero.

Jos päättää siirtää elämänsä Viroon, voi joutua luopumaan Suomen sairausvakuutuksesta.

– Ei voi ottaa rusinoita pullasta. Mutta kyllä Viroon siirtymisestä voi hyötyä. Täällä esimerkiksi toimitilat, palkkataso sekä muut palvelut ovat edullisempia ja esimerkiksi pakollisia vakuutuksia ei tarvitse erikseen ottaa, Vironmäki sanoo.

Teksti: Verna Leinonen
Kuvitus: Teemu Hotti

Suosittelemme sinulle