Nivalan mukaan Kemijärven laitos olisi uuden sukupolven biojalostamo. Se tuottaisi paikallisesta havupuusta uusia tuotteita esimerkiksi tekstiiliteollisuuteen, energiateollisuuteen ja rehutuotantoon. Eli esimerkiksi kalojen ja siipikarjan rehuksi.
Biojalostamon toimintaedellytyksiä on selvitetty hankkeessa, jota vetää Suomen metsäkeskus. Heikki Nivala sanoo, että hän ei voi kertoa kuka hankkeen takana on.
– Kyseessä on teollinen investoija, mutta en voi tiedottaa asiasta heidän puolestaan.
Nivala vahvistaa, että Stora Enso ei ainakaan ole kyseessä.
Nivala kuitenkin kertoo, että investoinnista on tarkoitus päättää vielä tänä vuonna, kun tarkemmat kannattavuuslaskelmat on tehty. Nivala sanoo, että alustavan arvion mukaan biojalostamo maksaisi 700-800 miljoonaa euroa.
Töitä tulisi varovaisen arvion mukaan noin tuhannelle ihmiselle, kun tehdas olisi toiminnassa.
Nivala arvioi, että biojalostamo olisi toiminnassa ennen vuotta 2020.
Kemijärven biojalostamo oli mukana Kemijärvi konsortio -nimellä työ- ja elinkeinoministeriön biojalostamokilpailussa. Hanke menestyi kilpailussa ja ylsi kolmen parhaan joukkoon. Ministeriö lupaa kolmelle voittajahankkeelle apua julkisen rahoituksen hankkimisessa.
1,5 vuotta salailua
Nivalan mukaan biojalostamoa on valmisteltu noin 1,5 vuotta julkisuudelta piilossa.
– Tämän 1,5 vuoden työn jälkeen tiedämme jo, että hanke on kannattava ja raaka-ainetta riittää. Sitä vahvisti vielä työ- ja elinkeinoministeriön biojalostamokilpailu. Hankkeen on tutkinut kilpailun kansainvälinen tuomaristo, joka totesi, että hanke on toteuttamiskelpoinen, siinä hyödynnetään kotimaista raaka-ainetta ja se tuo työtä ja toimeentuloa alueelle, jossa sitä kaivataan, Nivala sanoo.
Nivala pitää Kemijärven biojalostamon toteutumista todennäköisenä.
– Erityisesti meillä on siellä muutama kilpailutekijä, joissa me pärjätään. Raaka-ainetta eli kuitupuuta on runsaasti tarjolla. Tällä hetkellä pitkäkuituisen sellun ja siitä johdannaisten tuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Paikkoja, joissa näitä tuotteita voidaan tuottaa, on rajallisesti. Jos me voimme tuottaa sitä kilpailukykyisesti, silloin investointi toteutuu.
Nivala lisää, että Kemijärvi kilpailee muiden maiden, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikan kanssa investoinneista.
Kemijärveä laitoksen sijoituspaikkana puoltavat myös kulkuyhteydet.
– Tehdasalueelle tulee ensi kesänä sähköistetty raide. Jos Yara päättää kuljettaa Soklin malmin kumipyörillä, se tekee laitoksen kilpailukyvylle hyvää, koska silloin myös puunkuljetuksissa voidaan nostaa painoja ja entistä tehokkaammin voidaan tuoda puuta Itä- ja Ylä-Lapista alueelle.
Kemijärvellä oli aiemmin Stora Enson sellutehdas. Se suljettiin vuonna 2008. Uuden biojalostamon tuotantomäärä olisi hieman suurempi kuin Kemijärven entisellä sellutehtaalla.
Nivala nousi julkisuuteen sellutehtaan sulkemista vastustaneen Massaliikkeen keulahahmona.
Otsikko muutettu 24.02.2015 klo 13.55.
Juttua täydennetty Nivalan kommenteilla 25.02.2015 klo 15:23.