Suojelupoliisin mukaan ääriradikaalin Isis-järjestön taistelualueille lähteneiden suomalaisten määrä on kasvanut. Supon mukaan konfliktialueille matkustaneita on jo yli 60.
Määrän kasvu on yleiseurooppalainen trendi, kertoo Supon terrorismiin erikoistunut tutkija Pekka Hiltunen. Koko Euroopassa vierastaistelijoita on 2 500–5 000.
Lähtijöiden tausta on hyvin moninainen. Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut Pekka Hiltunen kertoo, että taistelualueille lähteneet edustavat 18 eri etnistä taustaa. Suurin osa heistä on nuoria miehiä, usein 21–24 -vuotiaita.
Viidennes lähtijöistä on naisia. Mukana on myös lapsia ja kokonaisia perheitäkin.
Lista riskihenkilöistä kasvanut sadalla
Supolla on lista riskihenkilöistä eli niin sanotuista terrorismin torjunnan kiinnostuksen kohteista. Hiltusen mukaan puhutaan lähes kolmestasadasta ihmisestä. Muutaman vuoden aikana lisäystä on tullut lähes satakunta.
Hiltusen mukaan listalle päätyvät ne, joilla on konkreettisia kytköksiä terrorismiin tai radikaalin islamistiseen ideologiaan. Hiltunen luettelee syitä riskihenkilöiden listalle päätymiseen.
– Esimerkiksi jonkinlaista tukitoimintaa, varsin rankkaa radikaali-ideologiaa, sen kannatusta sen levittämistä tai muuta vastaavaa, tai suoria kytköksiä terroristisiin toimijoihin. Jotain tällaista konkreettista tekoa.
Taistelijoiksi lähtevien rekrytointia tapahtuu pääsääntöisesti verkkomaailmassa ja sosiaalisten yhteisöjen sisällä. Supo on aiemmin vahvistanut myös yksittäistapauksia, joissa taisteilijoiksi on houkuteltu jopa kaduilla.
Jihadismin taustalla monia syitä
Hiltunen näkee ideologian vetovoiman taustalla monenlaisia syitä. Isis kykenee tarjoamaan konkreettisen utopian: on joku konkreettinen asia, jota puolustaa, jota lähteä rakentamaan. Järjestöllä on myös äärimmäisen kehittynyt mediakoneisto ja propaganda. Lisäksi nyt voidaan saada matalalla kynnyksellä yhteys henkilöihin, jotka oikeasti toimivat alueilla, esimerkiksi verkon kautta. Tällä tavalla ideologian omaksumisesta tulee ikään kuin keskusteleva prosessi.
Alueilla matkustaminen ja siellä taisteleminen on ollut myös deradikalisoivaa, eli on nähty mitä se todellisuus on, ja tultu siihen lopputulokseen, että tätä ei haluttukaan.
Pekka Hiltunen
– Se että tarina uppoaa, vaatii kaikupohjaa sille. Sosiaalinen syrjäytyminen ja muut syrjäytymisen muodot ovat suuressa roolissa, mutta eivät selitä kaikkia tapauksia. Jos katsotaan esimerkiksi yleiseurooppalaisella tasolla ja laajemminkin, lähtijöiden joukossa on ollut korkeakoulutettuja ja hyväpalkkaisia, näennäisesti yhteiskuntaan sopeutuneita henkilöitä.
Hiltunen korostaa, että kaikki palaavat vierastaistelijat eivät muodosta uhkaa.
– Konfliktissa on nähty myös sitä, että alueilla matkustaminen ja siellä taisteleminen on ollut myös deradikalisoivaa, eli on nähty mitä se todellisuus on, ja tultu siihen lopputulokseen, että tätä ei haluttukaan.
Joidenkin tapauksessa uhka saattaa muodostua. On omaksuttu radikaalia ideologiaa, kynnys väkivallan käyttöön on laskenut ja on muodostunut voimakkaat yhteydet terroristisiin toimijoihin. Näissä tapauksissa uhka on mahdollinen, kertoo Hiltunen.
Tietojen saanti rikosprosessiin haastavaa
Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen on vaatinut, että Suomeen palaavia Isis-taistelijoita pitää rangaista, ja niitä taistelijoita, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta, ei puolestaan pitäisi enää päästää takaisin Suomeen. Hiltunen nostaa esiin käytännön ongelmat.
Ongelmallista on se, että oikeustoimikelpoisten tietojen saaminen konfliktialueilta on luonnollisesti haastavaa.
Pekka Hiltunen
– Mikäli on syytä, tuleekin aloittaa oikeusprosessi. Tässä ongelmallista on se, että oikeustoimikelpoisten tietojen saaminen konfliktialueilta on luonnollisesti haastavaa. Siihen pyritään parhaan mukaan, mutta se ei ole aivan yksinkertaista.
Taistelualueille lähdön estämisen keinovalikoima on myös varsin rajallinen.
– Esimerkiksi joissain maissa toteutettu passien pois ottaminen ei ole Suomen lainsäädännön mukaan mahdollista, muistuttaa Hiltunen. Myös Suomeen paluun estämistä taistelualueilta Hiltunen luonnehtii monimutkaiseksi kysymykseksi, jossa tarvitaan laajempaa poliittista keskustelua.
– Puhutaan hyvin rankoista toimenpiteistä. Se on myös ihan lainsäädännöllinen kysymys.
