Eläimet tuntevat huomattavasti luultua voimakkaammin ja monipuolisemmin.
Eläinten käyttäytymiseen erikoistuneen biologi Helena Telkänrannan mukaan eläinten tunteita on tutkittu yhä enemmän viime vuosikymmeninä. Niissä on havaittu, että niin sanottuja perustunteita, kuten iloa, surua, pelkoa ja aggressiota on kaikilla nisäkkäillä ja linnuilla. Tunteet ovat yhtä voimakkaita, olipa eläin kesy tai villi.
– Ei ole syytä epäillä, etteivätkö eläinten tunteet olisi ihan yhtä voimakkaita kuin ihmisten. Sen sijaan monimutkaiset tunteet, jossa eläin esimerkiksi joutuu miettimään, mitähän joku toinen minusta ajattelee, eli häpeä tai kostonhalu, ovat mahdollisia vain ihmisille ja ehkä kaikkein älykkäimmille eläimille, kuten ihmisapinoille.
Telkänranta viittaa muun muassa tilanteisiin, jossa esimerkiksi kissa tai koira pissaa sisätiloihin, ja omistaja tulkitsee eläimen yrittävän kostaa jotain.
– Koston ajatus vaatii niin monimutkaisen ajatuksellisen komponentin, että siihen eivät kissat ja koirat nykytiedon valossa pysty, Telkänranta perustelee.
Koira näkee, jos kaikki ei ole hyvin
Moni koiranomistaja kokee, että oma lemmikki lukee ihmisen tunteita hyvin tarkkaankin. Viimeaikaisissa suomalaistutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi koirat käsittelevät ihmisten puhetta aivoissaan samalla tavalla kuin muiden koirien ääniä.
– Se ei vielä kerro, mitä tuntemuksia käsitteleminen herättää, mutta se tiedetään, että kaikilla sosiaalisilla eläimillä on kyky oppia toisistaan. Esimerkiksi eläinemot reagoivat herkästi poikastensa hätähuutoon. Niillä on valmiudet reagoida nimenomaan tuttujen yksilöiden tunteisiin, Telkänranta summaa.
Koirien silmien liikkeitä tutkimalla on havaittu, että koira voi tunnistaa kuvista myös tuttuja kasvoja. Koirien katsoessa tuttujen ihmisten kuvia niiden aivoissa tapahtuu samanlaisia muutoksia kuin ihmisillä vastaavassa tilanteessa.
Se, että eläimet reagoivat ihmisen tunteenilmaisuihin, on tutkijan mukaan pitkälti opittua.
– Ei ole vielä varmuutta, mitä kaikkea lemmikit ymmärtävät tunteista, mutta ne ymmärtävät, jos tilanne poikkeaa normaalista; omistaja on vihainen, allapäin tai erityisen iloinen. Siinä, kuinka pitkälle meneviä asioita lemmikki pystyy ymmärtämään, on yksilöiden välisiäkin eroja. Lisäksi siihen vaikuttaa, kuinka tiivis suhde koiran ja omistajan välillä on.
Kalojen kipu jopa voimakkaampaa kuin ihmisten
Viimeisen kymmenen vuoden sisällä Suomessa on tutkittu paitsi tuotantoeläinten, myös kalojen kipua.
– Voi olla, että kalat kokevat kivun jopa voimakkaampana kuin ihmiset, koska ihmisillä on kehittyneemmät kivunhallintamekanismit aivoissa kuin kaloilla. Kalojen pelkoja on tutkittu vähemmän, mutta esimerkiksi pelko ja todennäköisesti myös mielihyvän tunteet ovat todellisia myös kaloilla, Telkänranta selvittää.
Tuotantoeläinten tunteista tiedetään jo melko paljon. Sika on tunnetusti älykäs eläin, joka selviää joissain älykkyyttä mittaavissa testeissä jopa koiraa paremmin. Sian lisäksi esimerkiksi kanalla ja kalkkunalla on voimakas sisäinen tarve tutkia ympäristöään, ja kliinisessä tuotantoympäristössä se voi kohdistua toisiin yksilöihin.
– Nykyinen pyrkimys siihen, että lihatuotteiden täytyy olla mahdollisimman halpoja, johtaa siihen, että eläinten pito-olosuhteet ovat pelkistettyjä, mikä johtaa ongelmiin, Telkänranta harmittelee.
Toistuva ele paljastaa tunteen
Eläinten tunteita tutkitaan monenlaisilla menetelmillä. Yleensä parhaat ja luotettavimmat tulokset saadaan, kun käytetään useampaa toisistaan riippumatonta menetelmää samanaikaisesti.
Pääsääntöisesti menetelmät voi jakaa kahteen ryhmään. Käyttäytymiseen perustuvissa menetelmissä eläintä seurataan video- ja äänityslaitteiden avulla ja tilanteessa seurataan tiettyjen eleiden ja ilmeiden esiintymistiheyttä.
Fyysisiin reaktioihin perustuvissa menetelmissä eläimen reagointia erilaisiin tilanteisiin pystytään mittaamaan jopa ilman, että eläimeen tarvitsee edes koskea. Tällainen reaktio on esimerkiksi eläimen taistele tai pakene -tila, jolloin verenkielto elimistön ääreisosista pakenee ja kerääntyy lihaksiin.
Koirien kognitiotutkimusta tehdään esimerkiksi Helsingin yliopistossa edelleen aktiivisesti. Telkänranta itse valmistelee eläinten tunteista tietokirjaa, joka ilmestyy elokuussa.
