Paikallisia murteita käytetään kaupanteossa ja mainonnassa nykyään varovasti. Mainostoimistojen mukaan murteiden käyttöä vältellään ja jopa hävetään. Yrityksissä kaupankäynnin tärkein väline onkin kirjakieli.
– Murteiden käyttö on nykyään uskalluskysymys. Etenekin savolaiset ovat arkoja käyttämään murretta omalla alueellaan, omaa murretta hävetään. Helposti ajatellaan, että se kuulostaa juntilta ja liian sisäpiirimäiseltä, kertoo kuopiolaisen mainostoimisto Hermon graafinen suunnittelija Paula Savolainen.
Savolaisen mukaan murteita on uskallettu ennen käyttää rohkeammin. Nykyään yrittäjät eivät halua leimautua tiettyyn alueeseen, sillä jokainen tähtää kansainvälisyyteen.
– Kaikki haluavat olla kansainvälisiä ja ollaan ikään kuin samaa perhettä. Englannin kieli on yleistynyt esimerkiksi mainonnassa samaan aikaan, kun murteet väistyvät.
Sosiaaliseen mediaan muodostunut oma murre
Mainostoimisto Mediaimpulssin toimitusjohtaja Tomi Rantatalo toteaa, että murteita vältellään aina kun rahaa liikkuu. Hänen mukaansa kirjakielellä itsestään voi usein luoda paremman kuvan.
– Kauppa syntyy paremmin kirjakielellä. Se on yksinkertainen, helppo ja konservatiivinen tapa luoda ja tehdä kauppoja. En minä ainakaan ala murteella tekemään kauppoja, vaikka puhun vahvasti h:n päälle, sanoo Lapista kotoisin oleva Rantasalo.
En minä ainakaan ala murteella tekemään kauppoja.
Tomi Rantasalo
Rantasalo sanoo tehneensä puolentoista vuoden aikana ainoastaan pari kertaa kauppoja murteella puhuvan asiakkaan kanssa.
Kaupankäynti on mainostoimistojen mukaan yksinkertaistunut muutenkin kielellisesti. Enää mainoslauseissa ja yrityksen nimissä ei etsitä niinkään alueellisia vivahteita, vaan mainonta suunnataan kaikille asiakkaille alueesta riippumatta.
– Mainossloganeissa murretta on yritetty käyttää, mutta sekin on karsastettu pois. Ne ovat nykyään selkeitä ja helppolukuisia. Tietenkin radiossa ja televisiossa väännetään enemmän, Rantasalo sanoo.
Myös sosiaalinen media eroaa perinteisestä mainonnasta ja kaupankäynnistä siten, että siellä murre voi kuulua ja näkyä voimakkaasti.
– Somessa on kuitenkin ihan omanlainen tapa puhua. Voidaan puhua sosiaalisen median murteesta, joka eroaa myös paikallisista murteista, sanoo mainostoimisto Dynastian toimitusjohtaja Milko Tarvainen.
"Vieraan murteen jäljitteleminen on vaikeaa"
Suomen kielen yliopistonlehtori Hannele Forsberg Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että mainonnassa murteiden käyttö voi olla riski, kun pyritään miellyttämään mahdollisimman suurta yleisöä. Murretta on kuitenkin käytetty mainonnassa paljon viime vuosikymmeninä.
– Murteiden väheneminen voi selittyä sillä, että jos kaikki kuluneet sanonnat on jo käytetty, murretta pitäisi osata käyttää muullakin tavalla kuin huumorimielessä. Kalakukon myymiseen murre sopii hyvin, mutta englanti voi olla vahvoilla tietokonepelien myynnissä.
Murteen jäljittely on vaikeaa, joten siinä helposti epäonnistutaan. Kieli on herkkä asia.
Hannele Forsberg
Forsberg huomauttaa, että murteiden asema on vuosikymmenien kuluessa koko ajan kuitenkin parantunut. 1970-luvulle asti kirjakielen arvostus oli vahvaa, ja murteita ei näkynyt mainonnassa juuri koskaan.
– Se yhdistettiin maalaisuuteen ja sivistymättömyyteen. Mielestäni Suomessa ei ole 1970-luvun jälkeen juurikaan hävetty murteita ja on eletty jopa murrebuumia, kun murteita on käytetty vapaammin monessa yhteydessä.
Kaupanteossa ja mainonnassa murteiden käyttö muuttuu helposti taitolajiksi.
– Vieras murre voi ärsyttää muunmurteisia ja murteen jäljittely on vaikeaa, joten siinä helposti epäonnistutaan. Kieli on herkkä asia, äidinkieli eritoten. En kuitenkaan usko, että englannin kielen viehätys jatkuu mainonnassakaan loputtomiin, Forsberg toteaa.