Yksinäisyys eristää, katkeroittaa ja syrjäyttää. Seuraukset maksavat yhteiskunnalle pitkän pennin, arvioi Turun yliopiston dosentti Niina Junttila. Hän on tutkinut yksinäisyyttä koko uransa ja kuullut tuhansia tarinoita yksinäisyyden vaikutuksista.
Osa minusta haluaa kostaa ihmiskunnalle jotenkin viimeisenä tekonani.
Nimimerkki SamiSami
– Selkeää kustannuslaskelmaa ei ole, mutta tiedämme, että se yhdistyy asioihin, jotka tulevat yhteiskunnalle kalleimmiksi: päihdeongelmiin, työttömyyteen, velkaantumiseen ja erilaisiin sairauksiin.
Kuinka varovainen arvio on sanoa, että yksinäisyys maksaa yhteiskunnalle miljoonia?
– Kyllä se maksaa. Se maksaa todella paljon. Luulen, että se ei ole mitenkään varovainen arvio lainkaan, vaan hyvinkin realistinen.
Yksinäisyyden kustannuksia ei pysty suoraan arvioimaan, mutta asiaa voi tarkastella yksinäisyyteen linkittyvien ongelmien aiheuttamien kustannusten kautta.
Yksinäisyys sairastuttaa ja tappaa
Junttilan mukaan yksinäisyyden ja masennuksen välillä on havaittu tutkimuksissa erittäin vahva linkki. Se onkin yksi yksinäisyyden kalleimmista seurauksista.
– Mitä pidempään on lapsena tai nuorena yksinäinen, sitä todennäköisemmin sairastuu masennukseen. Yhdessä uusimmassa aineistossamme kysyttiin yksinäisiltä aikuisilta, onko heillä diagnosoitu masennus. Miehistä yli 60 prosenttia ja naisista yli puolet kertoi sairastavansa masennusta, Junttila kertoo.
Jos on aina kohdeltu väärin ja jätetty syrjään, voi tulla myös sellainen ajatus, että kostan muille tai jään kokonaan pois.
Niina Junttila, Turun yliopiston dosentti
Arviolta 37 000 suomalaista on eläkkeellä masennuksen vuoksi. Masennuksen vuoksi menetetään sairaslomina kaksi ja puoli miljoonaa työpäivää vuodessa. Poissaolopäivistä kertyy kustannuksia valtiolle, kunnille ja yrityksille noin 877 miljoonaa euroa vuodessa.
Kokonaisuudessaan masennuksen on arvioitu maksavan yhteiskunnalle kaksi miljardia euroa. Moni Ylen nettikeskusteluun osallistunut yksinäinen kertoi masennuksesta tai päihdeongelmista.
Minun elämässäni yksinäisyys näkyy jatkuvana masennuksena ja tunteena, että olen viallinen.
Sitä hukuttaa itsensä valtaviin työmääriin ja uuvuttaa itsensä. Viikonloput ovat aika vaikeita. Silloin kuvioihin tulee poikkeuksetta alkoholi.
Ei kiinnosta pitää huolta itsestä, kun siihen ei ole syytä. Olen sairastanut keskivaikean masennuksen.
Tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan yksinäisyys myös lisää lääkkeiden käytön todennäköisyyttä. Esimerkiksi vanhukset käyttivät keskushermostoon vaikuttavia psykotrooppisia lääkkeitä sitä todennäköisemmin, mitä yksinäisempiä he olivat. Joka kolmas yksinäinen vanhus käytti psyykelääkkeitä, kun taas ei-yksinäisistä niitä käytti vain joka kuudes.
Vuonna 2011 julkaistussa suomalaistutkimuksessa on puolestaan huomattu, että yksinäisyys kasvattaa huomattavasti kuoleman todennäköisyyttä iäkkäiden kohdalla.
Huono kohtelu herättää kostonhimon
Yksinäisyys maksaa yhteiskunnalle myös siksi, että yksinäinen ihminen tippuu muita helpommin kelkasta – jää vaille koulutusta ja työtä. THL:n arvion mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa valtiolle 1,2 miljoonaa euroa. Työttömyys puolestaan maksoi Kelalle ja työttömyyskassoille 4,76 miljardia viime vuonna. Kulut ovat kasvussa.
– Jos olet pitkään yksinäinen ja siihen kasautuvat kaikki muut ongelmat ja työuralta syrjäytyminen, se on kyllä kallista. Yksinäisyys aiheuttaa koulutus- ja työurilta tippumista ja katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan.
Ihmisen, joka on toistuvasti ja pitkään kokenut huonoa kohtelua ja jäänyt yksin, on vaikea toimia ryhmässä ja kokea empatiaa.
– Jos on kohdeltu lapsena huonosti tai jätetty ulkopuolelle, voi olla, että käyttäydytään samalla tavalla omia lapsia, työpaikan tai harrastustoiminnan aikuisia tai muuta yhteiskuntaa kohtaan. Jos on aina kohdeltu väärin, jätetty syrjään, voi tulla myös sellainen ajatus, että kostan muille tai jään kokonaan pois.
Kostonhalua kommentoi myös nettikeskusteluun osallistunut
SamiSami.
Osa minusta haluaa kostaa ihmiskunnalle jotenkin viimeisenä tekonani. Toistaiseksi olen vielä onnistunut tukahduttamaan tämän tunteen. Haluaisin vain apua, kuulua johonkin, tuntea että elämälläni on joku muu tarkoitus kuin käydä töissä...
Tutkimuksissa on todettu, että pahempaa kuin ajautua huonoon seuraan on olla täysin yksin. Juttila uskoo, että yksinäisyys voi jopa radikalisoida.
– Jos on joku porukka, joka kelpuuttaa sellaisena kuin olet, ajatusmaailma voi muuttua samanlaiseksi. Jos se on joku radikaali porukka, niin voi olla, että itse muokkautuu vähän sellaiseksi, että pääsee siitä osalliseksi, Junttila pohtii.
Luokkakoolla ja esimerkillä voi ehkäistä yksinäisyyttä
Yksinäisyys myös periytyy. Hollantilaisen kaksostutkimuksen mukaan yksinäisyydelle altistavat persoonallisuuspiirteet, kuten ujous ja arkuus, ovat perinnöllisiä. Tutkimukseen osallistui 8 000 kaksosparia. Geenien vaikutus kuitenkin tasoittuu, kun ikää karttuu. Koululaisella ympäristö vaikuttaa jo perimää enemmän.
– Se vaikuttaa, mitä äiti ja isä tekevät kotona. Käykö vieraita vai ei. Viedäänkö lasta kerhoihin. Yksinäisten vanhempien lapset ovat usein yksinäisempiä, ellei asiaa tiedosteta ja tehdä jotain sen eteen, Junttila sanoo.
Junttilan mukaan vanhemman tehtäviin kuuluu myös opettaa sosiaalisuutta.
– Vanhempi ei voi suoranaisesti hankkia kavereita, mutta tilaisuuksia voi järjestää. On tärkeää, että me vanhemmat muistaisimme ohjata lapsia ja kertoa, miten sosiaalisissa tilanteissa toimitaan. Miltä toisesta tuntuu, kun teen näin ja mitä kannattaisi tehdä, että saisin hänestä ystävän.
Yksinäisyyden kierre voidaan Junttilan mukaan katkaista, vaikka vanhempien voimavarat eivät riittäisi siihen. Työkalut ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää.
– Pienemmät luokkakoot on yksi. Isossa ryhmässä jää helpommin hukkaan ja tulee huomaamattomaksi. Vanhemmille pitää antaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo neuvolassa. Koulujen aamu- ja iltapäiväkerhot ovat tärkeitä. Yksi, mikä jatkuvasti nousee, on se, että lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille pitää tarjota lisää tietoa siitä, miten yksinäistä lasta voi tukea ja auttaa, Junttila luettelee.