Arvostetussa lääketieteellisessä The Lancet (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä on julkaistu suomalaistutkimus, jossa on ensi kertaa onnistuttu laajalla joukolla todistamaan, että terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla voidaan ehkäistä muistin heikkenemistä.
Tutkimukseen osallistuneet ikäihmiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen pyrki noudattamaan terveellisiä elintapoja.
Tehostetun elintapaneuvonnan piirissä oleva ryhmä ei popsinnut pelkkää porkkanaa, mutta sitä neuvottiin syömään kasviksia, täysjyväviljatuotteita, vähärasvaista lihaa ja maitotaloustuotteita sekä kalaa ja hyvälaatuista rasvaa.
– Me noudatimme ihan perinteisiä ravitsemussuosituksia. Mitään sellaista poppakonstia ravitsemuksen suhteen ei käytetty, kertoo asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinin laitokselta.
Konjakkinaukkuja ei varsinaisesti kielletty, mutta alkoholin käytössä neuvottiin kohtuullisuuteen. Sekä aivojumpassa että kuntosaliharjoittelussa tehtävien vaatimustasoa nostettiin taitojen kasvaessa. Verenpainetta tarkkailtiin ja hoidettiin.
Kahden tutkimusvuoden aikana tehdyissä muistitesteissä kävi ilmi, että muisti heikkeni enemmän sillä ryhmällä, joiden elintapoihin ei erityisesti pyritty vaikuttamaan. Vastaavasti elintapaneuvontaa tehokkaasti saaneella ryhmällä muistin heikkeneminen oli vähäisempää.
– Verrokkiryhmässä tapahtui 31 prosenttia useammin muistitoimintojen heikentymistä kuin tehostetun elintapaneuvonnan ryhmässä.
Vaikka tutkimuksessa seurattiin ikä-ihmisiä, Tiia Ngandu toteaa, että myös nuoremmat voivat hoitaa muistiaan terveellisillä elintavoilla.
Perinteiset sanaristikot, sudokut ja ostoslistan pitäminen päässä muistilapun sijaan ovat edelleen hyviä keinoja treenata muistiaan. Haastavuuden lisääminen aivopähkinöitä pureskeltaessa on tärkeää.
Vielä ei tiedetä, voiko muistisairauksia kokonaan ehkäistä terveellisillä elintavoilla
Tutkimus on ensimmäinen laaja, pitkällä aikavälillä toteutettu tutkimus, jossa elintapoihin aktiivisesti vaikuttamalla on todettu olevan muistin heikkenemistä ehkäisevä vaikutus.
Tutkimus ei kuitenkaan vielä vastaa kysymykseen, voiko terveellisillä elintavoilla kokonaan estää muistisairauden puhkeamista. Tutkimusta jatketaan vielä, jotta saadaan enemmän tietoa siitä, voiko terveellisillä elintavoilla kokonaan ehkäistä muistisairautta, vaikkapa Alzheimerin tautia.
– Tämän tutkimuksen perusteella ei voi sanoa, että muistisairauksia voidaan estää, mutta sen pystymme sanomaan, että muistitoimintojen heikentymistä voidaan elintavoilla estää.
– Kaksi vuotta on kuitenkin lyhyt aika. Emme voi vielä nähdä onko muistisairauksien ilmaantuvuudessa eroja ryhmien välillä. Aiomme seurata ryhmiä vielä seuraavat viisi vuotta.
Muistisairaita tulevaisuudessa jopa yli sata miljoonaa
THL laskee, että jos muistisairauden alkamisajankohtaa voisi viivästyttää 5–10 vuotta, muistisairauksista kärsivien määrä ei kasvaisi niin hurjaa vauhtia kuin on ennustettu. Syynä on yksinkertaisesti väestön vanheneminen.
– Tällä hetkellä maailmassa on noin 36 miljoonaa ihmistä, joilla on muistisairaus. Ikääntyviä ihmisiä on aina vain enemmän. On laskettu, että tulevaisuudessa maailmassa voisi olla 115 miljoonaa muistisairasta ihmistä.
– Jos muistisairaudet alkaisivat myöhemmin, muistisairaiden ryhmä olisi vähän pienempi. Ennen pitkää muisitisairaiden määrä olisi huomattavasti pienempi, jopa puolet pienempi kuin mitä nyt ennustetaan.
Muistisairauksien ehkäiseminen tai niiden alkamisajankohdan myöhentyminen olisi hyödyllistä sekä yksilölle että kansanterveydelle ja kansantaloudelle.
– Muistisairaudet ovat ihmisille iso asia, mutta myös taloudellisesti tosi iso asia. Etenkin loppuvaiheessa, jossa tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa.