– Pian vietämme suurta juhlaa, Krimin kevättä. Kansanäänestyksestä on kulunut vuosi ja ihmiset todellakin pitävät tätä juhlimisen arvoisena päivänä, sanoo 26-vuotias simferopolilainen Tatjana Matvejeva.
Matvejeva on kannattanut Krimin Venäjään liittämistä alusta alkaen. Hän näkee elämän muuttuneen monella tapaa parempaan suuntaan. Paikallishallinnossa työskentelevän naisen palkkaa on nostettu ja Venäjä on luvannut suuria summia niemimaan infrastruktuurin kehittämiseen.
– Tärkeintä on kuitenkin se, että nyt tulevaisuutemme on vakaa, Matvejeva sanoo monen muun Krimin niemimaalla haastattelemani lailla.
Myös Matvejevan poikaystävä Sergei Homenko on kääntynyt kannattamaan liitosta Venäjään.
– Uskoin aiemmin, että päätös on talouden kannalta huono. Mutta Venäjällä elintaso on paljon Ukrainaa korkeampi. Elämä täällä kehittyy ja lähestyy eurooppalaisia standardeja, Homenko sanoo.
Liittämisen jälkeinen euforia on kuitenkin laantunut. Siellä täällä ihmisten rintapielissä roikkuu vielä mustaoransseja venäläisyyden symboleiksi nousseita Yrjön nauhoja, mutta Venäjän liput eivät liehu enää asuntojen ikkunoissa tai autojen antenneissa.
Sillasta odotetaan ratkaisua ongelmiin
Todellisuus Venäjän osana on tarkoittanut myös paperisotaa ja hintojen rajua nousua. Lännen asettamat talouspakotteet häiritsevät pankkiliikennettä, ja esimerkiksi Visa ja Mastercard eivät enää toimi Krimillä.
Ihmiset odottavat hartaasti Krimin niemimaan emämaahan yhdistävää siltaa. Kertshinsalmen ylittävän sillan on luvattu valmistuvan vuoteen 2018 mennessä.
Eristykseen jääneet asukkaat uskovat sillan helpottavan ratkaisevasti niemimaan asemaa. Toiveissa on, että tuontitavaroiden hinnat laskevat kuljetuskustannusten pienentyessä ja venäläismatkaajat saapuvat sankoin joukoin lomailemaan liikenneyhteyksien parantuessa.
Ahtaalle ajettujen tataarien vastarinta hiipuu
Samalla kun Krimillä valmistaudutaan juhlimaan Venäjän osana olemista, alueen muslimiuskoinen tataariväestö kokee ilmapiirin kiristyneen.
Univormupukuiset miehet ovat siepanneet väkivaltaisesti tataareita, joista osa on löytynyt kuolleina ja osa kadonnut jäljettömiin. Vuoden aikana tataareiden koteihin, yrityksiin, kouluihin ja moskeijoihin on tehty järjestelmällisesti poliisien suorittamia etsintöjä.
– Vaino kohdistuu toisinaan täysin satunnaisiin ihmisiin. Siksi ihmiset ovat huolissaan. He pelkäävät, että sama voi tapahtua heille itselleen, Krimin tataareiden itsehallintoelimen edustaja Ilmi Umerov sanoo.
Vain harva tataareista jaksaa kuitenkaan enää aktiivisesti vastustaa uutta hallintoa. Moni kokee helpommaksi lopettaa vastarinnan venäläismiehittäjiä vastaan.
– Ihmisillä on omia vaikeuksia ja ongelmia joko töissä tai opintojen parissa, joku taas aikoo naimisiin. Ihmiset sopeutuvat uuteen todellisuuteen joko vapaaehtoisesti tai tahtomattaan, Umerov sanoo.
Erkka Mikkonen, Simferopol
@erkanomia (siirryt toiseen palveluun)