Ortodoksien suuri paasto avaa yllättäen muidenkin silmät yksinkertaiselle ja maukkaalle ruualle

Ortodokseilla on parhaillaan menossa pääsiäiseen valmistava suuri paasto.

Se on ortodoksien tärkein ja pisin paasto ja kestää kaikkiaan seitsemän viikkoa. Tuolloin ruoka on kevyttä ja edullista. Paaston aikana ruokapöydässä ei ole lainkaan eläinkunnan tuotteita, usein ei öljyäkään.

Siksi onkin haaste pitää ruoka riittävän ravitsevana ja terveellisenä, jotta paaston aikana ei tule puutetta tärkeimmistä kehon rakennusaineista.

Hyvä maku ei ole itsetarkoitus, mutta ei haittaakaan, sanoo ortodoksi ja ravintoloitsija Ilkka Lappi Mikkelistä. Huomiota ei ole tarkoitus keskittää ruoanlaittoon, mutta sekin voi olla osa hengellisyyttä.

Yksi paaston tarkoitus on muun muassa säästää osa tavallisista ruokakuluista ja jakaa säästyvää sitä tarvitseville ja hädässä oleville.

Vaikka periaatteessa paastoruoka ei sisällä eläinkunnan tuotteita, kuten lihaa, maitotuotteita tai kananmunia, kalalla ja kasvirasvoilla voi säädellä paaston ankaruutta oman terveyden mukaan.

Avaa kuvien katselu

Paastossa on perinteisesti neljä astetta. Ankarimmassa paastossa ei syödä mitään. Toiseksi ankarin ei sisällä kalaa, kasvirasvoja eikä viiniä. Seuraava sallii kasvirasvat mutta ei kalaa. Ja neljännessä mukana on myös kala. Suuren paaston aikana ankaria ovat arkipäivät, viikonloppu lieventää paaston.

Koska suuri paasto on pitkä ja tavallaan haastava, Athos-Säätiön Luostarikeskus järjesti Hämeenlinnassa Lammilla paastoruokakurssin, jossa käytiin paastosääntöjen lisäksi läpi miten paastoruoka voi olla maittavaa, terveellistä ja tarjottuna miellyttävän näköistä.

– Tänään lounaaksi meillä on kreikkalaistyylinen kasvispata, päivä ja ruoka on täysin öljytön, seassa on hiukan soijarouhetta, josta saa proteiinia. Pataan tulee perunoita, porkkanaa, kesäkurpitsaa, munakoisoa, paprikaa, sipulia, valkosipulia, kurkkua, basilikaa, persiljaa, timjamia, selleriä, näyttää Ilkka Lappi.

– Meillä yrttien käyttö on tärkeää, jotta paastoruokiin saa hienoja makuvivahteita. Ruoka on yksinkertainen, silti siinä on silmänruokaa, eli se on kauniisti esillä. Lisäkkeitä ei juuri ole, toki kaaliraastetta ja puolukoita, jälkiruokana appelsiini-porkkanakeitto. Käytämme paastoaikaan edullisia raaka-aineita, lisäksi pyritään käyttämään tuoreita lähialueiden tuotteita.

– Juomana pöydässä on nyt vettä, lisänä leipää ja levitteenä tahini, seesamin siemenistä tehty levite.

– Paastoajan ruoat ovat terveellisiä, maukkaita, edullisia ja helposti valmistettavia. Ajatus ruoanvalmistuksesta jää taaemmalle, keittiössä ei kikkailla, mutta löydetään kuitenkin raaka-aineet jotka pitkän paaston aikana turvaavat muun muassa proteiinin, kalsiumin ja vitamiinien saannin.

Avaa kuvien katselu

– Ensialkuun ei-ortodoksien ajatus on, että paastoruoka on mautonta eikä siinä ole ravinteita. Käytämme paljon papuja, herneitä ja siemeniä, joissa on paljon proteiinia. Usein enemmän kuin esimerkiksi lihassa.

– Vaihtelua ruokavalioon tuovat keitot, padat ja rasvaton pannulla paistaminen. Tarjolla on paljon muutakin kuin mielikuva suolavedessä keitetyistä vihanneksista, muistuttaa Ilkka Lappi.

Ortodokseille lauantai ja sunnuntai ovat kevennettyjä, jolloin valmistuksessa käytetään öljyä. Kaksi kertaa paastokauden aikana kala on sallittua.

Paasto ei ole kuitenkaan tietyistä ruoka-aineista kieltäytymistä, vaan kolmen asian kokonaisuus. Se on hengellinen, henkinen ja fyysinen, siis ruoka-aineista luopumisen paasto.

Ilman jotakin mainituista kolmesta osa-alueesta kyse ei olisi kristillisestä ja ortodoksisesta paastosta. Tosin ruoan valmistaminen voi osaltaan olla rukousta ja hiljentymistä ja valmistautumista pääsiäiseen.

– Paastoruoka-aineksiin ei juuri liity symboliikkaa, kuten pääsiäisen ruokiin. Tosin ristileipä ja koliva eli muisteluvehnä tai -puuro ovat symbolisia ja perinteisiä.

– Terveellisyys ja puhtaat raaka-aineet ja tietty yksinkertaisuus. Nykyään käytetään paljon kalliita valmiita ja puolivalmiita tuotteita. Kaikkea on kaupan hyllyssä valmiina valtavat valikoimat. Paastoruokien valmistus voi olla oiva tapa siirtyä pois kulutushysteriasta, palata perusasioihin valmistaen ruoka hyvistä yksinkertaisista raaka-aineista, mutta silti maukkaasti.

– Kreikkalaisessa perinteessä on mahdollisuus käyttää enemmän erilaisia vihanneksia ja kasviksia. Venäläisessä perinteessä taas on paljon säilöttyjä tuotteita kuten suolasienet. Paastoon voi varautua meillä Suomessa jo kesäaikaan keräämällä marjoja, pakastamalla ja mehuja valmistamalla.