Suomi liittyi keskiviikkona EU:n päästökaupan nopean uudistamisen jarruttelijoiden joukkoon. Hallitus päätti EU-ministerivaliokunnassa, että Suomi suhtautuu "varauksellisesti" esityksiin päästökaupan nopeutetusta korjaamisesta.
Tämän lisäksi Suomi lähtökohtaisesti vastustaa markkinoilta aiemmin vedettyjen päästöoikeuksien siirtämistä niin sanottuun markkinavakausvarantoon. Tämä vähentäisi markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrää ja nostaisi siten saastuttamisen kustannuksia.
Hallituksella oli vaalien alla silmiin pistäviä vaikeuksia päättää, mitä mieltä Suomi on uudistuksen aikataulusta. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) myönsi keskiviikkona, että päätös oli vaikea.
– Linjavalinta on Suomelle aidosti hankala. Emme halua aiheuttaa epävarmuutta markkinoilla tai nostaa suomalaisen teollisuuden kustannuksia lyhyelläkään aikavälillä. Toisaalta päästökauppa on keskeinen väline päästöjen vähentämiseksi. Se on tärkeää saada toimimaan kunnolla, Stubb lausui valtioneuvoston tiedotteessa.
Paljon energiaa kuluttava raskas vientiteollisuus on ollut äärimmäisen huolissaan sähkölaskun noususta. Osa kilpailijamaista on päättänyt tukea päästökauppauudistuksen vuoksi teollisuuttaan niin sanotun hiilivuodon välttämiseksi.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta toivoisi, että EU:ssa luotaisiin yhteinen kompensaatiojärjestelmä teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi tai vähintään "pelisäännöt kansallisille järjestelyille". Politiikan kulisseissa on tiettävästi keskusteltu alustavasti noin 100–200 miljoonan euron haarukassa liikkuvasta kansallisesta tuesta raskaalle teollisuudelle.
Saastuttaminen kalliimmaksi
Euroopan komissio haluaa korjata päästökauppaa niin, että päästöoikeuksien hinta alkaisi nousta selvästi nykyisestä. Nyt hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään maksaa vain noin seitsemän euroa, mikä ei kannusta päästövähennyksiin ja vähähiilisiin investointeihin.
Hiilipäästöt ovat nyt halpoja muun muassa pitkään jatkuneen talouden taantuman ja aiemmin avokätisesti jaettujen ilmaisten päästöoikeuksien vuoksi. Päästökaupan toiminnalla on suuri merkitys, sillä se on EU:n tärkein työkalu ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan päästöoikeuksien hintaa säätelevä mekanismi otettaisiin käyttöön seuraavalla päästökauppakaudella vuodesta 2021 lähtien. Suomi on hyväksynyt tämän ehdotuksen.
Tänään keskiviikkona hallitus otti kantaa EU:ssa käsittelyssä olevaan uuteen esitykseen, jonka mukaan päästökaupparemontti tulisikin toteuttaa jo 2017. Läntiset EU-maat, kuten Saksa, Britannia ja Ranska ajavat tätä nopeutettua aikataulua.
Euroopan parlamentti on esittänyt kompromissiksi vuoden 2018 loppua. Uudistuksen käsittely jatkuu EU:ssa kevään mittaan ja lopullisia päätöksiä nähtäneen aikaisintaan kesän korvalla.
Yle uutisoi taannoin, että hallituksella oli silmiinpistäviä vaikeuksia päättää, mitä Suomi haluaa. Suomi seisoisi mielellään ilmasto- ja energiapolitiikassa edistyksellisten maiden joukossa, mutta toisaalta hallitus pelkää raskaan teollisuuden kilpailukyvyn puolesta, mikäli sähkö alkaa kallistua suunniteltua aiemmin.
Uudistusta ovat vastustaneet ennen kaikkea itäiset EU-maat, kuten Puola, Bulgaria ja Romania.
