Valtion epäjohdonmukainen tukipolitiikka haittaa Satakunnassa sijaitsevan Pyhäjärven kunnossapitoa, arvostelee Pyhäjärvi-instituutti.
Kalastajat ovat jo useiden vuosien ajan poistaneet Pyhäjärvestä vähäarvoisia kaloja, kuten kiiskiä, särkiä ja kuoreita. Vuosittain on parhaimmillaan poistettu yli 300 000 kiloa kalaa, joka muuten jäisi järveen ja lisäisi rehevöitymistä. Pyhäjärven kunto onkin parantunut viime vuosina merkittävästi.
Instituutti joutuu nyt turvautumaan tilapäislainaan Euran kunnalta pystyäkseen maksamaan korvauksia järveä puhdistaville kalastajille.
Päätöstä odotetaan
Instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala sanoo, että valtiolta saatiin vuoden 2014 tuista suullinen lupaus jo alkuvuonna 2014.
Kalastajat ovat tehneet tärkeätä työtä.
Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala
Virallista kirjallista tukipäätöstä ei kuitenkaan ole saatu useista kyselyistä huolimatta, ja instituutti on kalastajille velkaa kymmeniätuhansia euroja viime vuoden kalansaaliista.
Ongelmaksi on noussut myös tämän vuoden alussa ilmi tullut EU-tukipolitiikkaan liittyvä säädös, jonka mukaan yksittäiselle kalastajalle ei saisi myöntää tukea kolmen vuoden aikana enempää kuin 30 000 euroa.
Monet kalastajat ovat pyytäneet suuremman rahasumman arvosta kolmen vuoden kuluessa.
Velkaa kalastajille
Yhteensä instituutti on joutunut maksamaan kalastajille omasta pussistaan hoitokalastuksista 75 000 euroa. Kalastuksessa on mukana parikymmentä Pyhäjärven ammattikalastajaa, jotka saavat pääosan elannostaan arvokkaampien kalojen kuten muikun ja ahventen sekä rapujen pyynnistä.
– Kalastajat ovat tehneet tärkeätä työtä. Heidän pitää saada korvaus työstään kuten alunperin on luvattu, instituutin johtaja Kirkkala sanoo.
Toivottavasti niinsanotun vähäarvoisen kalan kalastaminen tulisi kannattavammaksi myös kaupallisesti.
Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala
Euran kunnanvaltuusto käsittelee ensi viikolla Pyhäjärvi-instituutin anomusta 30 000 euron tilapäislainasta.
Kalastus tärkeää järven kunnolle
Kirkkala on harmissaan, että Pyhäjärven hyviä tuloksia tuottanut puhdistuskalastus on joutunut uhatuksi valtion ja EU:n tukipolitiikan kiemuroiden takia.
Hän korostaa, että Pyhäjärvellä hoitokalastuksella on saatu erittäin hyviä tuloksia: järven ravinnekuorma on pienentynyt ja veden laatu parantunut.
Jos talvella ei saada riittävästi kalaa järvestä pois, veden laatu voi heikentyä jo seuraavana kesänä muun muassa leväkukintoina.
– Toivottavasti niinsanotun vähäarvoisen kalan kalastaminen tulisi kannattavammaksi myös kaupallisesti. Suuntaus on se, että kalaa pyritään käyttämään esimerkiksi kalapihveinä. Pitkän tähtäimen tavoite on, että hoitokalastukseen ei tarvittaisi tukirahaa, Kirkkala sanoo.
13:11 täsmennetty, että instituutti on maksanut kalastajille omasta pussistaan.