Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

USA:n terroriasiantuntija: Seitsemän keinoa estää iskut Suomessa

Kuinka estetään ihmisen radikalisoituminen tai väkivaltaiset terrori-iskut "Allahin nimeen"? Onnistunut ennaltaehkäisy edellyttää oppimista niiltä, joilla on asiasta kokemusta. Yle haastatteli amerikkalaisasiantuntija Mohamed Elsanousia, jolla on vuosien kokemus terrori-iskujen ehkäisystä.

Mohamed Elsanousi avaamassa Valkoisen talon CVE-konferenssia (Summit on Countering Violent Extremism).
Kuva: Kirkon Ulkomaanapu
Eero Mäntymaa
Avaa Yle-sovelluksessa

World Trade Centerin terrori-iskusta Yhdysvalloissa alkoi hysteeriset mittasuhteet saanut terroristien jahti. Epäiltyjä jäljittäessä tehtiin virheitä, jotka pikemminkin ruokkivat radikalisoitumista kuin ehkäisivät tulevia iskuja. Syyttömiä muslimeja vakoiltiin, kuulusteltiin ja pidätettiin kotimaan turvallisuuden nimissä.

Vuosien varrella kuitenkin myös opittiin siitä, miten terrorismia ehkäistään. Avainasemassa eivät olekaan massiiviset turvatoimet, vaan esimerkiksi moskeijojen ja virkavallan yhteistyö ja ruohonjuuritason toiminta.

Näistä opeista kertoo seuraavaksi Mohamed Elsanousi, jolla on pitkä kokemus uskonnollisten yhteisöjen ja virkavallan yhteistyön rakentamisesta Yhdysvalloissa. Häntä kannattaa kuunnella, sillä häntä kuuntelee myös Valkoinen talo.

1. Lakkaa käyttämästä termiä "radikaali islam"

Yhdysvalloissa virkavaltaa on jo kauan sitten ohjeistettu olemaan puhumatta "jihadisteista", tai "radikaalista islamista". Tähän on syynsä.

– Jos nimität terroristia "radikaaliksi islamistiksi", pyyhkäiset koko uskonnon ja muslimiväestön saman nimikkeen alle. Esimerkiksi Isis:n kutsuminen islamistiseksi on täsmälleen sitä mitä Isis haluaa. Silloin ikään kuin myönnetään, että he ovat oikeassa väittäessään edustavansa islamia.  

Termit eivät ole mitätön yksityiskohta, sillä sanavalinnoilla vaikutetaan paljon muslimien ja kantaväestön väliseen luottamukseen. Ja luottamus on Elsanousin mukaan kaiken A ja O.

– Terrorismin ongelmaa ei ratkaista yksin, vaan yhteisvoimin muslimiväestön kanssa. Välttämällä näitä termejä parannat mahdollisuuksiasi tähän yhteistyöhön. Silloin lähetät viestin: "Tiedämme että terrorismi ei tunnusta uskontoa. Emme syytä terroriteosta uskontoasi ja kaikkia muslimeja".

2. Ymmärrä, mistä islamissa on kysymys

Tai pikemminkin, mistä islamissa ei ole kysymys.

Valtaosa maailman muslimeista tuomitsee esimerkiksi Pariisin ja Kööpenhaminan terrori-iskut ja Isis:n toiminnan islamin oppien vastaiseksi. Kouluttamattomat saattavat kuitenkin nähdä asian toisessa valossa.

– Nuoret, joilta puuttuu merkitys elämälleen, saattavat nähdä miten "islamilainen kalifaatti" leviää, ja he tuntevat vetoa siihen. Erityisesti kouluttamattomat muslimit saattavat ajatella, että "okei, tuosta islamissa on kysymys" Tässä on kyse ymmärryksen puutteesta ja siitä, ettei heillä ole ollut henkilöä, jonka kanssa jutella esimerkiksi islamista – täyttämässä tyhjiötä.

Tätä tyhjiötä tulisi Elsanousin mukaan täyttää perheissä, moskeijoissa, tai vaikkapa nuorisojärjestöissä.

– Luo keskustelutila, jossa nuoret voivat puhua näistä asioista turvallisesti. Jos jollakulla on esimerkiksi väärä käsitys islamista tai poliittisista seikoista, se tulee oikaista. Tämän vuoksi koulutusta ja keskustelua islamista pitäisi olla länsimaissa ehdottomasti enemmän.

3. Muista, että suuren osan terrorismista estävät muslimit itse

Terrorismista puhuttaessa joskus unohtuu, että enemmistö maailmanlaajuisen terrorismin ihmisuhreista on muslimeja. Vielä harvemmin tiedostetaan, että länsimaissa terroriteon estänyt henkilö on usein itse muslimi.

Tilastot osoittavat, että jokaisesta viidestä terrori-iskun suunnitelmasta kaksi on paljastunut muslimiyhteisöitä tullun vinkin perusteella. Tai kun äiti huomaa poikansa suunnittelevan laukkujen pakkaamista ja Syyriaan lähtemistä, hän ilmoittaa imaamille. Joissakin tapauksissa imaami saa nuoren suostuteltua jäämään, toisissa tapauksissa imaami ilmoittaa asiasta virkavallalle, Elsanousi sanoo.

Muslimiyhteisöstä tullut vinkki on estänyt iskun siis useammin kuin USA:n turvallisuuspalvelun oma tiedonhankinta.

4. Virkavallan on luotava luottamus uskonnollisiin yhteisöihin

Ohje on yksinkertainen. Ihmisyhteisön paras tarkkailija on yhteisö itse - hyvässä ja pahassa. Mutta jos poliisi ja muut viranomaiset haluavat muslimiväestön vinkkejä esimerkiksi väkivaltaisesta ekstremismistä innostuneesta yhteisön jäsenestä, heidän on luotava yhteisöön luottamus. Tähän päästään Elsanousin mukaan keskustelulla.

– Yhdysvalloissa imaamit ja lainvalvojat tapaavat säännöllisesti pyöreän pöydän ääressä ympäri maata. Eivät vain keskustellakseen radikalisoitumisesta, vaan esimerkiksi maahanmuutosta, koulutuksesta ja kodittomuudesta.

Elsanousi itse osallistuu esimerkiksi joka toinen kuukausi oikeusministeriön kokoukseen, jossa turvallisuuspalvelujen ja uskonnollisten yhteisöjen edustajat keskustelevat heitä huolettavista asioista. 

– Siellä esitetään kysymyksiä ja seuraavilla tapaamiskerroilla ihmiset tuovat pöytään vastauksia. Näin olemme luoneet tilaa dialogille.

Elsanousin ohjeita tukevat jälleen kerran tilastot, joiden mukaan esimerkiksi Yhdysvalloista Isis:n riveihin lähteneiden määrä on moninkertaisesti pienempi kuin esimerkiksi Ranskasta ja briteistä lähteneiden määrä.

Luottamuksen menettää kuitenkin nopeasti. Näitä virheitä on Yhdysvalloissa tehty lukuisia. Elsanousi kehottaa välttämään ainakin seuraavaa sudenkuoppaa:

5. Jos vakoilet, kerro siitä imaamille

Yhdysvalloissa agentit aikoinaan hankkivat tietoja epäillyistä terroristeista muun muassa tekeytymällä muslimeiksi ja soluttautumalla moskeijoihin. Virhe oli, että vakoilusta ei kerrottu moskeijan henkilökunnalle.

– Kun teet näin keskustelematta yhteisön kanssa, se kasvattaa epäluottamusta virkavallan ja uskonnollisen yhteisön välillä. On parempi, että asiassa toimitaan yhteisymmärryksessä. Muuten annat viestin siitä, että koko yhteisöä epäillään. Jos menetät yhteisön luottamuksen, vaikeutat työtäsi ymmärtää, kuka on terroristi ja kuka ei.

6. Älä keskity konfliktiin – huomioi myös positiivinen kehitys

Elsanousin seuraava neuvo menee erityisesti toimittajille, jotka uutisoivat herkästi terrori-iskut, väestöjen yhteentörmäykset ja muut ikävät tapahtumat. Tällä Elsanousi tarkoittaa myös uutisointia, joka suurentelee muslimien syrjintää.

– Yhdysvalloissa media toisti toistamiseen esimerkiksi viestiä siitä, kuinka eräs ryhmä Tennesseessä yritti estää moskeijan rakentamisen. Se lähetti kaikille muslimeille viestin siitä, että USA on muslimeja vastaan. Mutta se ei ole koko kuva.

Elsanousi peräänkuuluttaa mediaa huomioimaan myös positiivisen kehityksen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa paljastuneet terrori-iskujen suunnitelmat ovat tasaisesti vähentyneet.

– Media kohdistaa huomionsa maailmalla tapahtuviin terrori-iskuihin, mutta ei nosta jalustalle ihmisiä, jotka tekevät päivittäin työtä iskujen ehkäisyksi. Yhdysvalloissa – ja varmaan Suomessakin – puhutaan paljon siitä, että muslimit eivät tuomitse terrorismia. Mutta tosiasia on, että vaikutusvaltaiset muslimit ovat esittäneet iskut tuomitsevia fatwoja toistuvasti. Muslimit ovat puhuneet asiasta, mutta media ei ole toistanut sanoja äänekkäästi.

7. Papit, rabbit ja imaamit: Lyökää hynttyyt yhteen

Yhdysvalloissa uskonnolliset johtajat ovat olleet olennainen apu muslimien rauhanomaisen viestin toistamisessa.

– Esimerkiksi kirkot ovat auttaneet muslimeja saamaan viestinsä kuuluviin. Kristityt yhteisöt ovat järjestäneet lehdistötapahtumia, joissa muslimit ovat tuominneet terroriteot julkisesti. Mutta siihen tarvitaan myös median apua, jotta viesti tavoittaa mahdollisimman monia.

Elsanousi nostaa hyväksi esimerkiksi Suomessa tehdyn ystävyyskävelyn, jossa paikalliset uskonnolliset johtajat kiersivät yhdessä Helsingin kolmen suuren uskonnon pyhäköt.

– Muslimit tarvitsevat apua juutalaisilta ja kristityiltä yhteisöiltä. Heidän on toistettava yhtenäisesti viestiä joka sanoo: "Ymmärrämme mitä islam on, ja tämä tai tuo teko ei edusta sitä".

Suosittelemme