Satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen tehdyssä terrori-iskussa kuoli tammikuussa kaksitoista ihmistä. Kuolleiden joukossa oli kahdeksan lehden työntekijää. Terrori-iskusta huolimatta työ toimituksessa jatkuu.
– Me jatkamme Charlie Hebdo -lehden tekemistä, mutta se on vaikeaa. Moni piirtäjä on poissa keskuudestamme, terrori-iskusta täpärästi selviytynyt hollantilais-ranskalainen pilapiirtäjä Willem, eli Bernard Willem Holtrop sanoo.
Willem kertoi kokemuksistaan Helsingin yliopiston järjestämässä paneelikeskustelussa maanantai-iltana. Sananvapautta laaja-alaisesti käsitelleeseen paneeliin osallistui Willemin lisäksi suomalainen piirtäjä Heikki Paakkanen, professori Hannu Juusola sekä emeritusprofessori J. P. Roos.
Tunteeko sananvapaus rajoja?
Pilapiirtäjä Willemiltä kysyttiin muun muassa sitä, tuleeko hänelle piirtäessä koskaan tunnetta, että pilapiirros menee liian pitkälle.
– Ei, ei, miksi pitäisi? Elämme vapaassa maassa, Willem vastasi.
Muiden keskustelijoiden mielestä kysymys ei ole näin mustavalkoinen.
– Jos on olemassa hulluja, jotka ovat valmiita tappamaan sarjakuvien vuoksi, mikä on silloin vaihtoehto? Olen sitä mieltä, että silloin on parempi asettaa henkilökohtainen raja sananvapaudelle. En itse tekisi sellaisia provokaatioita, joiden tietäisin vaarantavan itseni tai perheeni, Roos sanoi.
– Olisin valmis sanomaan, että emme voi puolustaa sananvapauden äärimmäistä muotoa, jossa emme välitä seurauksista.
Willem on vahvasti eri mieltä. Hänen mukaansa itsesensuuri tarkoittaisi sitä, että terroristit ovat voittaneet.
– Minulle piirtäminen tarkoittaa vapautta, Willem sanoi.
Piirtäjä Heikki Paakkasen mielestä sananvapaus ei tuo mukanaan pelkkiä vapauksia. Hänen mielestään turhaa provosointia on syytä välttää.
– Meillä on sananvapaus, mutta on meillä myös vastuu sanomisistamme, Paakkanen sanoi.
Satiiri on vaikea taiteenlaji
Panelistit käsittelivät myös pilapiirrosten tulkintaa ja sen vaikeutta. Willemin mukaan hyvän pilapiirroksen tunnistaa siitä, että se ymmärretään nopeasti.
– Piirros täytyy ymmärtää kahdessa sekunnissa.
Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan mukaan juuri piirrosten ymmärtäminen on vaikeaa. Jokainen katsoo piirroksia omalla tavallaan.
– Globalisaation myötä maailman ihmiset katselevat samoja elokuvia, mutta eri lähtökohdista ja näkökulmista.
Willem myöntää, että satiiri on vahvasti kulttuurisidonnaista. Willemin mukaan Charlie Hebdo -lehdellä ei kuitenkaan ole juurikaan vaikutusvaltaa Ranskan ulkopuolella.
– Se on niin tyypillinen Ranskalle huumoriltaan. Satun olemaan hollantilainen, mutta kuulun ryhmään. Charlie Hebdo ei toimisi Englannissa, ei myöskään Saksassa. Mutta ranskan kielellä se toimii, Willem sanoi.
Korjattu 24.3.2015 klo 00.55. Piirtäjä Heikki Pakkasen nimi on korjattu oikeaan muotoon Heikki Paakkanen.