Helsinkiläinen Jonna Kuitunen, 24, kuluttaa asunnossaan aikaa katselemalla Ritari Ässää ja MacGyveria.
Aiemmin Kuitunen käytti iltapäivän tunnit töiden etsimiseen, mutta nykyään hän on vähentänyt hakemista.
– En jaksa enää hakea monta tuntia päivässä töitä, kun niitä ei vaan löydy, Kuitunen sanoo torstain Silminnäkijä-ohjelmassa.
Kuitunen on muotoilija ja sarjakuvapiirtäjä. Hän valmistui Karelia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 ja on ollut siitä asti työttömänä. Tällä hetkellä hän käyttää työnhakuun tunnin päivässä.
– Jo pelkästään työhaastatteluun pääseminen tuntuu siltä, että on saanut sen duunin, koska muita hakijoita on niin paljon, Kuitunen sanoo.
Kilpailu vähistä työpaikoista kiristyy
Jonna Kuitunen osallistui Silminnäkijän pyynnöstä työnhakuvalmennukseen. Valmennuksen suosiota kasvattaa kilpailun kiristyminen vähistä työpaikoista.
Esimerkiksi Uudellamaalla alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuodessa yli 20 prosenttia.
Koko Suomessa nuorten työttömyys on noussut vuoden aikana 10 prosenttia. Työttömiä nuoria on koko maassa jo lähes 50 000.
Viime vuonna työnhakuvalmennukseen osallistui hieman alle 800 nuorta Uudeltamaalta. Heidän osallistumisensa oli te-toimiston palveluesimiehen Hannu Hyytisen mukaan vapaaehtoista.
"Harjoitelkaa itsenne kehumista"
Spring Housen järjestämällä kurssilla käy ilmi, että valmennus on paljon muutakin kuin työhakemuksen hienosäätöä.
Erityisen paljon aikaa käytetään osallistujien itsetunnon kohottamiseen.
– Laitan teidät nyt harjoittelemaan itsenne kehumista, sanoo kouluttaja Anne Ollikainen.
Kurssin osallistujat yrittävät kehua itseään, mutta harjoitus on selvästi vaikea. Tulee vain kliseitä:
"Olen hyvä ryhmätyössä." "Saan muut toimimaan tehokkaammin." "Tuon positiivisuutta työpaikalle."
Spring Housen asiakkuusjohtaja Tatu Lintukankaan mukaan työttömyyden pitkittyminen rapauttaa itseluottamusta. Heikentynyt itseluottamus puolestaan hidastaa työllistymistä entisestään.
– Valmennuksessa saa uuden potkun ja rytmin, jolla voi osoittaa itselleen ja työnantajille, että on tehnyt asioita työllistymisensä eteen, Lintukangas sanoo.
Hyvä työntekijä on kuin mansikka
Työnhakijan pitää erottua hakijoiden massasta. Kurssilla työttömät nuoret perehtyvät oman osaamisensa markkinointiin.
– Keksikää itsellenne mainoslause, Anne Ollikainen ohjeistaa.
Ollikaisen mukaan hyvä työntekijä on kuin mansikka, jonka kaikki siemenet, eli ominaisuudet, ovat pinnassa.
Huono työntekijä on sipuli, josta pitää kuoria esiin monta kerrosta ennen kuin ydin löytyy.
– Työnhaku on kuin mitä tahansa sisältömarkkinointia, Ollikainen sanoo.
Tatu Lintukankaan mukaan työnhakijoista pyritään tekemään kurssin avulla hyviä myynti-ihmisiä.
Työnhaku on myös työtä
– Työnhaku on myyntityötä, jossa yritetään etsiä ratkaisuja ostajien, eli työnantajien, ongelmiin, Lintukangas sanoo.
Hänen mukaansa työnhaku ja työnteko ovat kaksi hyvin erilaista taitoa, mutta näitä taitoja ei aina osata erottaa toisistaan.
Jonna Kuitusen mielestä ryhmässä tehdyt harjoitukset olivat kiusallisia. Sen sijaan yksilövalmennusta hän kehui.
– Sain paljon vinkkejä työhakemuksen tekemiseen. Itseni markkinoinnista opin sen, että pitää olla enemmän esillä ja röyhkeä, Kuitunen sanoo.
Kuitunen on lähettänyt arvionsa mukaan noin sata työhakemusta. Torstain Silminnäkijä-ohjelmassa kuullaan myös ihmisiä, jotka ovat lähettäneet jopa 5 000 hakemusta.
Jonna Kuitunen tallensi 1 000 hakemusta lähettäneen Miko Kedon tarinansarjakuvaksi.
