Kun oppilaat innostuvat jostakin aiheesta, heitä ei oikeastaan enää tarvitse opettaa siinä. Tämän on huomannut Siilinjärven lukion maantiedon ja biologian opettaja Heikki Aspegren, joka perehdyttää oppilaitaan biologiaan käytännön kautta tipuja kasvattamalla.
Opettajan toiseen kertaan toteuttama projekti on ehtinyt pääsiäisen alla kaikkein mielenkiintoisimpaan vaiheeseen: maanantaina aamulla hautomakoneen pöydällä hyppeli kaksi mustaa ja kaksi valkoista kananpoikaa.
– Parin päivän jälkeen näissä alkaa jo olla siipisulkia, Aspegren esittelee.
Hän sanoo hakevansa tipuhankkeesta "vaihtelua ja elävyyttä" opiskelemiseen. Biologiassa kanojen kautta opiskellaan kanan sukupuolen määräytymistä, perimän jakautumista ja perinnöllistä värinmääräytymistä.
– Ja jos joku muna ei kehity, kuten muutamalle on käynyt, voidaan avata ne ja katsoa, mistä se johtuu.
"Olen oppinut paremmin"
Ainakin lukiolainen Henni Penttinen on valmis komppaamaan opettajansa oppimisteoriaa.
– Koen että olen oppinut paremmin näitä asioita, kun olen saanut seurata hautomisaikaa ja kehittymistä, hän sanoo.
Ja jos joku muna ei kehity, kuten muutamalle on käynyt, voidaan avata ne ja katsoa, mistä se johtuu.
Heikki Aspegren
Munia on pidetty hautomakoneessa kolmen viikon ajan 37,5 asteen lämpötilassa ja 55 prosentin ilmankosteudessa. Aina välillä munia on pitänyt käännellä, ettei tipuille tulisi fyysisiä kehitysvaurioita. Koneessa munat pidetään leveämpi pää yläviistoon, jotta tipujen olisi helpompi nokkia kuori rikki.
Opetuksen tukena olevat pääsiäistiput pääsevät Siilinjärven lukiolta Maaningalle toisten kanojen joukkoon.
Opetustipujen elämää voi muuten seurata netissä (siirryt toiseen palveluun) Siilinjärven lukion Bambuser-kanavalla.