Hyppää sisältöön

Liikunnalla voisi puolittaa valtionvelanoton – eikö päättäjiä kiinnosta?

Suomalaisten liikkumattomuus käy kalliiksi sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Puoluejohtajat kertovat tiedostavansa ongelman, mutta isot, konkreettiset toimenpiteet antavat odottaa itseään.

Uinti liikuttaa suomalaisia vauvasta vaariin. Kuva: Tiina Karjalainen / Yle

Suomalaiset liikkuvat aivan liian vähän. Vain kymmenes (siirryt toiseen palveluun) väestöstä täyttää liikuntasuositukset.

Liikkumattomuus aiheuttaa Suomelle jo nyt vuosittain jättimäisen laskun. Tilanne synkkenee entisestään, jos suomalaisten kunto jatkaa laskuaan ja elämäntapasairauksien määrä räjähtää käsiin. Tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vain viidennes suomalaisista lapsista ja nuorista täyttää 1-2 tunnin päivittäisen liikuntasuosituksen.

Terveyttä ja liikkumista tutkivan UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin mukaan kristallinkirkasta kuvaa liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista ei vielä ole, mutta varmaa on, että yhteiskunnalle lankeavan laskun kohdalla puhutaan vuositasolla miljardeista.

- Liikkumattomuus maksaa Suomelle tällä hetkellä 3-4 miljardia euroa vuodessa, Vasankari täräyttää.

- Summa on yksittäisten sairasryhmien pohjalta tehtyjen laskelmien arvio. Siihen on laskettu eri sairauksien liikkumattomuudesta johtuva osuus. Laskelma sisältää sairauksista aiheutuvan hoidon, menetettyjen työvuosien, ennenaikaisten eläköitymisten ja kuolemien sekä sairauslomien aiheuttamat taloudelliset vaikutukset, Vasankari luettelee.

Esimerkiksi pelkästään diabeteksen osalta liikkumattomuus maksaa suomalaisille miljardin vuodessa.

Jos kaikki suomalaiset alkaisivat liikkua terveydelleen edullisella tavalla, näkyisi se yksilöllisen hyvinvoinnin lisäksi valtion kirstussa. Valtio velkaantuu tällä hetkellä noin 5 miljardin vuosivauhtia, joten liikunnan avulla Suomen velanotto olisi teoriassa mahdollista jopa puolittaa.

Ongelma myös päättäjien tiedossa

Yle Urheilu haastatteli kahdeksan eduskuntapuolueen puheenjohtajia suomalaisten liikkumattomuudesta. Jokainen piti liikkumattomuutta suurena ongelmana.

Erityisesti viimeiset puoli vuotta urheiluasioista ministerinä vastannut RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund on huolissaan.

- Se on todella iso ongelma, varsinkin kun se ulottuu nuorimpiin ikäluokkiin asti. Jos suuntaa ei saada käännettyä, sillä tulee olemaan todella negatiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Tässä suhteessa liikuntatoiminta on asia josta meidän on huolehdittava ja siihen on myös panostettava koulutuspuolella, Haglund sanoo.

Vaikka ongelma on päättäjien tiedossa, kansan liikkeelle saaminen ei ole yksinkertaista. Viime kädessä liikkuminen lähtee yksilöstä itsestään.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kiteyttää ongelman ytimen.

- Suomalainen ei oikein käskemällä kävele. Sen pitää perustua houkuttelevuuteen ja hyvään mieleen. Esimerkin voima ja kaveripiiri on avainasemassa, Soini pohtii.

Myöskään pääministeri Alexander Stubb ei usko pakottamisen voimaan.

-En halua tehdä sitä paasaamalla. Ei ketään pidä käskeä, että sinun pitää liikkua. Jos tuntuu hyvältä liikkua, niin se kannattaa tehdä. Jokainen valitsee miten itse toimii, Stubb sanoo.

Liikkuminen alkaa lapsena

Valtio voi kuitenkin muun muassa kannustaa liikkumiseen ja luoda harrastamiselle parempia mahdollisuuksia. Koulut tavoittavat ikäluokkien kaikki lapset.

- Kaikki lähtee lasten ja nuorten liikkumisen tukemisesta, vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoo.

Vasemmistoliitto ajaa jokaiseen koulupäivään tuntia liikuntaa. Arhinmäki haluaa myös varmistaaa kaikkien lasten liikuntaharrastuksen.

- Harrastaminen maksaa liikaa, joten sen hintaa on alennettava. Esimerkiksi kuntien pitäisi alentaa kenttämaksuja ja talkootyötä olisi helpotettava.

Myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä näkee kaiken lähtevän kouluista.

- Koulupäivään pitäisi saada tunti liikuntaa. Se on meidän kärkiteema liikkummattomuuden ehkäisemiseksi, Sipilä sanoo.

- Se olisi meidän henkilökohtaista sote-uudistusta, kun me kaikki liikkuisimme tunnin päivässä.

Kansa liikkumaan

Nuorison lisäksi koko kansa halutaan saada liikkeelle.

- Pitää kannustaa erityisesti työnantajia liikuntamahdollisuuksien parantamiseen. Kuntosali työpaikan yhteydessä madaltaa kynnystä ja työmatkan tekeminen kävellen tai pyöräillen tulisi olla kannustavampaa, Arhinmäki sanoo.

Haglund lähtisi ulottamaan liikuntaa päätöksentekoon laajemminkin.

- Tarvitaan enemmän poikkihallinnollisia, etenkin koko väestön terveysliikuntaa tukevia hankkeita, Haglund sanoo.

-Kaikki ne panostukset joita tähän tehdään, saadaan moninkertaisesti takaisin. Jos me epäonnistumme, pari miljardia on yhtäkkiä neljä miljardia. Se alkaa olla jo aika huima summa.

Toimenpiteitä liikkumisen lisäämiseksi on jo tehty. Todellinen remontti kuitenkin antaa vielä odotuttaa itseään. Kaikki puheenjohtajat olivat sitä mieltä, että jotain on joka tapauksessa tehtävä.

Katso kaikkien puoluejohtajien vastaukset Yle Urheilun liikuntatenteistä.

Suosittelemme sinulle