Yhdysvalloissa Rhode Islandin osavaltiossa tehdyn tutkimuksen mukaan lapset, jotka olivat saaneet maistaa alkoholia ennen kuudetta luokkaa eli noin 11-vuotiaina, käyttivät alkoholia muita todennäköisemmin kolmen vuoden päästä.
Journal of Studies on Alcohol and Drugs -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin 561:tä oppilasta kolmen vuoden ajan. Oppilaista vajaa kolmannes oli saanut maistaa pieniä määriä alkoholia kuudenteen luokkaan mennessä. Yhdysvalloissa kuudennelle luokalle mennään noin 11-vuotiaana. Suurin osa oli maistanut alkoholia vanhemmiltaan juhlissa tai muussa erikoistilanteessa.
Tutkimuksessa todettiin, että 26 prosenttia niistä lapsista, jotka olivat maistelleet alkoholia, oli juonut kokonaisen alkoholijuoman yhdeksänteen luokkaan mennessä eli noin 14-vuotiaina, kun muiden lasten kohdalla näin oli tehnyt vain kuusi prosenttia. Alkoholia maistaneista yhdeksän prosenttia kertoi juoneensa itsensä humalaan, kun muista lapsista näin kertoi tehneensä vain kaksi prosenttia.
Brownin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa pyrittiin ottamaan huomioon muita lasten juomiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten erot lasten vanhempien juomisessa, heidän perheissään esiintyvä alkoholismi ja tietyt luonteenpiirteet lapsissa. Näistäkin tekijöistä huolimatta alkoholia nuorempana maistaneet lapset joivat muita todennäköisemmin.
Yksi tutkimuksen tekijöistä apulaisprofessori Kristina Jackson kuitenkin huomautti CNN:n haastattelussa, ettei vanhempien tulisi pitää lapsiaan tuhoon tuomittuina, jos ovat heille tilkan alkoholia antaneet.
– Mielestäni kaikkein tärkeintä on varmistaa, että lapset tietävät, koska alkoholin juominen on hyväksyttävää ja koska se ei ole, Jackson sanoi.
"Vanhempien ei tarvitsisi antaa lapsille ollenkaan alkoholia"
Nuorten alkoholinkäyttöön perehtynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo ei ylläty amerikkalaistutkimuksen tuloksista.
– Minun mielestäni vanhempien ei tarvitsisi ollenkaan alkaa antamaan lapsille alkoholia, Raitasalo sanoo.
Raitasalon mukaan Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Hän arvelee, että tulokset voisivat kuitenkin olla samansuuntaiset myös täällä.
Tutkijan mukaan merkittävää ei ole niinkään se, tarjotaanko lapsille nuorena alkoholia, vaan se, mitä se kertoo lapsen vanhempien suhtautumisesta alkoholiin.
THL:n viime syksynä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että mitä enemmän vanhemmat itse käyttivät alkoholia lasten seurassa, sitä todennäköisemmin he myös tarjosivat alkoholia omille teini-ikäisille lapsilleen.
Raitasalon mukaan suomalaisnuoret alkavat käyttää alkoholia keskimäärin 15–16-vuotiaina. Siitä hänellä ei ole tietoa, minkä ikäisenä vanhemmat yleensä antavat lapsensa ensimmäistä kertaa maistaa alkoholia.
Alkoholi on haitallista kasvavien nuorten aivoille
Raitasalolla on kuitenkin tutkijana selkeä kanta siihen, minkä ikäiselle lapselle alkoholia kannattaa tarjota.
– 18 vuotta. Se on lain mukaan se ikäraja. Ei minun mielestäni ole mitään perusteltua tarvetta, miksi pitäisi sitä aikaisemmin tarjota, Raitasalo sanoo.
Hän muistuttaa, että laki ja suositukset perustuvat tutkimustuloksiin, joiden mukaan alkoholi on haitallista kasvavien nuorten aivoille.
– Ei niitä sääntöjä, lakeja ja rajoituksia ole lasten kiusaksi tehty vaan lasten suojelemiseksi, Raitasalo huomauttaa.
Hänen mielestään tietyissä tapauksissa lapselle voi antaa maistiaiseksi esimerkiksi lusikallisen viiniä ruoan kanssa.
– Tuskin se nyt ketään turmioon vie. Mutta että ihan tarkoitushakuisesti alettaisiin maistattaa alkoholijuomia lapsilla, en kyllä näe siihen mitään perustelua.