Pohjoismaat aikovat tiivistää puolustusyhteistyötään Venäjää vastaan, kertoo norjalaislehti Aftenposten.
Sopimuksesta kerrottiin lehdessä julkaistussa kirjoituksessa, jonka ovat allekirjoittaneet kaikki viisi pohjoismaista puolustusasioista vastaavaa ministeriä, myös Suomen Carl Haglund. Kirjoituksessa sanotaan, että Venäjän lisääntynyt aggressiivisuus on heikentänyt turvallisuuspoliittista tilannetta Pohjoismaiden lähialueilla huomattavasti viime vuoden aikana. Vaikka alue on edelleen vakaa, kriiseihin pitää ministerien mukaan varautua.
– Meidän täytyy tarkastella Venäjän tekoja, ei Kremlin retoriikkaa, kirjoituksessa sanotaan.
Ministerit kirjoittavat, että Pohjoismaat aikovat muun muassa lisätä yhteisiä sotaharjoituksia, puolustusmateriaaliyhteistyötä, tiedustelutietojen jakamista ja kyberuhkiin valmistautumista.
Kirjoituksen mukaan päätös yhteistyön parantamisesta tehtiin pohjoismaisten puolustusministerien tapaamisessa 10. maaliskuuta. Yhteistyötä on tarkoitus lisätä myös Baltian maiden kanssa.
Asiantuntija: Suomi ja Ruotsi eivät enää pääse lähemmäs Natoa ilman jäsenyyttä
Aftenpostenin haastattelema turvallisuuspolitiikan asiantuntija Janne Haaland Matlary arvioi, että yhteistyötä ei voi enää enempää tiivistää ilman, että Natoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi liittyisivät sotilasliittoon.
– Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet järjestää harjoituksensa Naton standardien mukaisesti, ja tämä tarkoittaa askelta kohti Natoa. Mailla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä poliittista perustetta liittymiselle; ilmapiiri ei ole riittävän "pelokas" ja siihen vaadittaisiin kansanäänestyksiä. Mutta siitä huolimatta se, mitä nyt tapahtuu, muistuttaa jäsenyyteen valmistautumista, Haaland Matlary sanoo.
Norjan puolustusministerin neuvonantajaryhmään kuuluva professori Haaland Matlary sanoo, että Venäjä tulkitsee pohjoismaisten ministerien viestin aggressiiviseksi.
– Täytyy ottaa huomioon, että Venäjän puolelta tulee negatiivisia reaktioita. Sitä ei kuitenkaan pitäisi korostaa, hän sanoi lehdelle.
Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide kommentoi Aftenpostenille, että yhteistyön lähtökohta on puolustuksellinen, ja sen tarkoituksena on parantaa turvallisuutta ja lisätä ennustettavuutta lähialueilla.
– Emme voi ennustaa Venäjän reaktioita, hän sanoi.
Norjan puolustusministeriöstä kerrottiin uutistoimisto Reutersille, että puolustusministerien teksti on tarkoitus julkaista lähipäivinä muissakin Pohjoismaissa.