Lukuisilla nettisivuilla hehkutetaan kylmäpuristettua kookosöljyä, jonka luvataan auttavan niin kilpirauhasen toimintaan kuin painonhallintaankin.
Yle Uutiset kysyi Itä-Suomen yliopiston ravitsemusepidemiologian dosentilta Jyrki Virtaselta, mitkä kookosöljystä esitetyt terveysväitteet pitävät paikkansa, ja mitkä ovat täysin huuhaata.
Virtanen ei jaksa enää hämmästyä ihmisten ruokavillityksistä.
– Olen pannut merkille, että kookosöljy on pop-aihe sosiaalisessa mediassa. Yleensä nämä nopeasti pinnalle nousevat jutut vedetään ihan överiksi, ja sitten ne jossain vaiheessa laantuvat. Se on normaali kaari ravitsemukseen liittyvissä hype-aiheissa.
Virtanen myöntää silti, että kaikki väitteet ihmeöljystä eivät ole täysin tuulesta temmattuja.
– Netissä on paljon vääriä mielikuvia, mutta osa on ihan tottakin. Ei se kuitenkaan ihan niin mene, että kookosöljyllä pystyisi lähes kaikki vaivat parantamaan.
Ehkäiseekö kookosöljy sydän- ja verisuonitauteja?
Vaikka yhdeksänkymmentä prosenttia kookosöljyn sisältämästä rasvasta on kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, käyttäjien huonon kolesterolitason nousu ei välttämättä ole haitallista, koska kookosöljy nostaa myös hyvän kolesterolin määrää veressä.
Kyllähän siinä laihtuu, jos maha on kipeä eikä pysty syömään, mutta en lähtisi MCT-öljyllä laihduttamaan.
Ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen
– Kun kookosöljyn vaikutuksia kolesterolipitoisuuksiin on tutkittu, se on osoittautunut aika neutraaliksi. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että kookosöljyssä on paljon lauriinihappoa, mikä nostaa veren hyvää HDL-kolesterolia. Vaikka myös huono LDL-kolesterolitaso nousee, hyvä HDL-kolesterolitaso nousee vielä enemmän, ja niiden suhde paranee, Virtanen kertoo.
Haitallisen kolesterolitason kohoamisella on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Kookosöljyn on väitetty ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja, koska se nostaa hyvän HDL-kolesterolin tasoa.
Virtasen mukaan asia ei ole näin yksinkertainen.
– Sellaisia tutkimuksia ei ole tehty, missä olisi tutkittu kookosöljyn vaikutuksia nimenomaan näihin sairauksiin, joiden kehittymisessä kolesteroli on vain yksi tekijä. Ei tiedetä, miten se vaikuttaa tulehdustekijöihin tai muihin sydäntautien riskitekijöihin. Ei voi sanoa, että kookosöljy vähentäisi sydäntautien riskiä ennen kuin semmoisia tutkimuksia on.
Kalaa kookoksen sijaan
Virtanen muistuttaa, että kookosöljystä ei juurikaan saa kaikkein tärkeimpiä rasvahappoja eli omega-3- ja omega-6-happoja.
– Kun omega-3- ja omega-6-rasvoilla korvataan ruokavaliossa etenkin kovaa rasvaa, mutta myös hiilihydraatteja, sydäntautien riski pienenee. Siitä on hyvin vahva näyttö.
Ei se ihan niin mene, että kookosöljyllä pystyisi lähes kaikki vaivat parantamaan.
Jyrki Virtanen
Omega-3-rasvahappoa saa pääasiassa rasvaisesta kalasta ja jonkin verran kasviöljyistä, kuten rypsiöljystä ja pellavansiemenöljystä sekä pellavarouheesta.
Myös omega-6-rasvahappoa on kasviöljyissä sekä niitä sisältävissä margariineissa, pähkinöissä ja siemenissä.
Auttaako kookosöljy tulehduksiin?
Puolet kookosöljyn sisältämistä rasvahapoista on keskipitkäketjuista lauriinihappoa, jota on myös äidinmaidossa. Siksi on esitetty väitteitä, että kookosöljyllä olisi tulehduksia estävä vaikutus.
Virtanen ei ole tästä lainkaan vakuuttunut.
– Äidinmaidossa on monia yhdisteitä. Ei se tee kookosöljystä mitenkään ihmeellistä, vaikka siinä onkin lauriinihappoa. Näitä tutkimuksia on tehty koeputki- ja soluviljelytasolla, ja ulkoisesti käytettynä on jonkin verran näyttöä siitä, että joihinkin ihotauteihin liittyvää tulehdusta ehkäisevää vaikutusta saattaa olla. Ei kuitenkaan tiedetä, saako näitä vaikutuksia kookosöljyä syömällä. Siitä en ole kunnon näyttöä nähnyt.
Edistääkö kookosöljy aineenvaihduntaa ja painonhallintaa?
Sadassa grammassa kookosöljyä on noin 900 kilokaloria. Se sisältää energiaa enemmän kuin esimerkiksi voi, jossa on noin 730 kilokaloria.
Siitä huolimatta kookosöljyn väitetään auttavan painonhallinnassa.
Ei voi sanoa, että kookosöljy vähentäisi sydäntautien riskiä ennen kuin semmoisia tutkimuksia on.
Jyrki Virtanen
– Keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla näyttäisi olevan jonkinlainen vaikutus elimistön energian kulutukseen ja painonhallintaan. Nämä tutkimukset on tehty puhtaalla MCT-öljyllä, joka on kookosöljystä erotettua keskipitkäketjuista rasvaa, Virtanen sanoo.
MCT-rasvat käyttäytyvät elimistössä eri tavalla kuin muut rasvat. Ne kulkeutuvat suoraan ruuansulatuskanavasta maksaan, missä ne käytetään enimmäkseen energiaksi sen sijaan, että ne varastoituisivat rasvaksi elimistöön.
Kookosöljy sisältää kuitenkin vain 15 prosenttia MCT-öljyä, joten tutkimustuloksia ei voi suoraan soveltaa kookosöljyyn.
– Tutkimukset ovat olleet aika pieniä ja lyhytkestoisia, ja niiden tulokset ovat jokseenkin vaihtelevia. MCT-öljy sopii kliiniseen käyttöön ihmisille, jotka kärsivät esimerkiksi rasvojen imeytymishäiriöistä sekä osana epilepsiapotilaiden ketogeenistä ruokavaliota.
Virtasen mukaan MCT-öljy ei ole terveelle ihmiselle erityisen haitallista, mutta ei myöskään hyödyllistä.
– Painonhallintaan liittyvissä tutkimuksissa on käytetty isoja annoksia. Sellaiset määrät voivat aiheuttaa vatsavaivoja, mikä kyseenalaistaa MCT-öljyn käytön painonhallintakeinona. Kyllähän siinä laihtuu, jos maha on kipeä eikä pysty syömään, mutta en lähtisi MCT-öljyllä laihduttamaan.
Tasoittaako kookosöljy verensokeria?
– Sama väite sopii mihinkä tahansa rasvaan ja proteiiniin. Ne kaikki hidastavat hiilihydraattien imeytymistä ja tasaavat verensokeria sitä kautta. Tämä ei ole kookosöljyn ainutkertainen ominaisuus, Virtanen sanoo.
Aktivoiko kookosöljy kilpirauhasen toimintaa?
Tällaisiakin väitteitä esitetään erinäisillä nettisivuilla. Virtasen mukaan niille ei ole tieteellisiä perusteita.
– Tähän en sano mitään. Kookosöljyn vaikutuksista kilpirauhasen toimintaan ei minun mielestäni ole tehty ihmiskokeita.
Onko kookosöljy paras rasva paistamiseen?
Kasviöljyt sisältävät monityydyttymättömiä rasvahappoja, joiden kaksoissidokset saattavat hapettua, kun niitä kuumennetaan. Tämä voi aiheuttaa sekä terveys- että makuhaittoja.
Kookosöljyssä kaksoissidoksia sisältäviä rasvahappoja on hyvin vähän. Toisaalta sen savuamispiste on matalampi kuin monilla muilla rasvoilla.
– Kookosöljyä voi käyttää paistamiseen, jos pitää sen mausta, mutta rypsiöljykin käy ihan hyvin. Mitään rasvaa ei kannata kuumentaa niin paljon, että sen väri muuttuu tai se alkaa savuta, Virtanen sanoo.
"Kookosöljyn antioksidantit olisivat hyvä tutkimuskohde"
Sosiaalisessa mediassa kohistaan kookosöljyn rasvahapoista, mutta Virtasen mukaan kookosöljyn edut saattavat piillä aivan muualla.
– Neitsytkookosöljy on tutkijan kannalta mielenkiintoinen siksi, että siinä on fenolisia yhdisteitä, jotka toimivat muun muassa antioksidantteina ja estävät matala-asteista tulehdusta. Sitä kautta se saattaisi vähentää sydäntautien riskiä. Sama ilmiö on havaittavissa, jos verrataan neitsytoliiviöljyä tavalliseen oliiviöljyyn. Ainakin osa neitsytöljyn sydänterveysvaikutuksista selittyy todennäköisesti fenolisilla yhdisteillä, eikä niinkään rasvan laadulla.
Neitsytöljyt valmistetaan kylmäpuristusmenetelmällä, minkä vuoksi fenoliset yhdisteet säilyvät niissä paremmin kuin tavallisissa öljyissä. Lisäksi kylmäpuristetuissa öljyissä on vain vähän terveydelle haitallisia, hapettuneita rasvahappoja.