Eduskuntavaalien ehdokkaat antavat vaalikoneissa maltillisempia vastauksia kuin vaalikoneiden käyttäjät.
Eroa on mm. Venäjää, maahanmuuttoa ja sosiaaliturvan varassa elämistä koskevissa kysymyksissä.
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen selittää vaalikoneen käyttäjien ja ehdokkaiden antamien vastausten eroja sillä, että poliitikon mielipide on julkinen, mutta vaalikoneen käyttäjän ei.
Ylen vaalikoneen ensimmäinen kysymys haastaa vastaajan pohtimaan, onko Suomessa liian helppoa elää sosiaaliturvan varassa.
Ehdokkaista väitteen kanssa on täysin tai jokseenkin samaa mieltä 33 prosenttia, kun taas vaalikoneen käyttäjistä 62 prosenttia.
– Väite helposta sosiaaliturvan varassa elämisestä on aika populistinen, ja se on helppo heittää nimettömänä, Juho Rahkonen sanoo.
– Kansalaiset eivät ole pyrkimässä mihinkään, mutta ehdokkaat joutuvat vastuuseen mielipiteistään ja joutuvat siksi miettimään vastauksiaan tarkemmin.
Politiikan tutkija ja Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg arvioi, että taustalla ovat myös mielipide-erot poliitikkojen ja kansalaisten välillä.
– Asiantuntijoiden ja kansalaisten mielipiteissä on aitoja eroja, esimerkiksi tiettyjen rikosten rangaistusasteikkojen arvioinnissa. Tällaisissa kysymyksissä poliitikkojen mielipiteet voivat olla lähempänä asiantuntijoiden kuin kansan syvien rivien näkemyksiä, hän sanoo.
Suureen osaan vaalikoneen kysymyksistä ehdokkaat ja äänestäjät toki vastaavat varsin samansuuntaisesti. 83 prosenttia ehdokkaista vastaa olevansa täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina. Lähes yhtä suuri osuus vaalikoneen käyttäjistä, 77 prosenttia, on samaa mieltä.
Terroristit ja Venäjä huolettavat
Sekä poliitikkojen että maallikkojen enemmistö katsoo, että maahanmuuttoa ei pidä rajoittaa terrorismin uhkan vuoksi.
Vaalikoneen käyttäjissä on kuitenkin enemmän terroristeista huolestuneita maahanmuuton vastustajia kuin ehdokkaissa. 42,5 prosenttia vaalikoneen käyttäjistä katsoo, että maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa terrorismin uhkan vuoksi, ehdokkaista tätä mieltä on 29 prosenttia.
Poliitikoista 44 prosenttia katsoo, että Venäjä ei ole uhka Suomelle, mutta vaalikoneen käyttäjistä vain 20 prosenttia luottaa tähän.
Borg ja Rahkonen katsovat, että molemmissa uhkakysymyksissä näkyy pelkoa, joka on osittain perusteetonta.
– Ukrainan kriisistä on tullut epämukava olo. Tilannetta työkseen seuraavat suhtautuvat asiaan viileämmin, Rahkonen toteaa.
Borg arvioi, että Venäjän pelko on tyypillistä erityisesti varttuneemmille ikäluokille. Vaalikoneeseen vastanneista yli 60 prosenttia ilmoittaa olevansa yli 45-vuotiaita, joten Venäjän pelko voi korostua.
– Toinen tekijä on, missä määrin Venäjän todella ajatellaan olevan uhka. Puolueiden puheenjohtajat ovat sanoneet, että he joutuvat vaalikentillä huojentamaan kansalaisia siitä, että Venäjä ei ole Suomelle sotilaallinen uhka. Tällaisia mielikuvia on kansalaisten keskuudessa perusteettomastikin.
Vaalikone luotasi vastaajien ja ehdokkaiden näkemyksiä turvallisuuspolitiikasta myös väitteellä ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa”. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa on 44,6 prosenttia vaalikoneen käyttäjistä, mutta ehdokkaista Naton turvaan luottaa vain 26,8 prosenttia.
”Helppo ottaa kantaa miettimättä seurauksia”
Rahkonen ja Borg selittävät poliitikkojen ja kansalaisten vastausten eroja myös sillä, että asioihin perehtyminen yleensä tasoittaa kärkevimpiä mielipiteitä.
– On helppo ottaa johonkin asiaan kantaa, kun ei tarvitse ihan tarkkaan miettiä seurauksia, kuvaa Borg.
– Yhdysvalloissa on kehitetty nk. Deliberative poll-systeemi, jossa ihmiset laitetaan keskustelemaan pienryhmissä jostakin ristiriitoja sisältävästä aiheesta ennen mielipiteen kysymystä. On havaittu, että mitä enemmän ihmisillä asiasta on tietoa, sitä liberaalimpia ja vähemmän populistisia vastaukset ovat, selittää Rahkonen.
Vaalikoneen käyttäjien ja ehdokkaiden välillä on huomattava ero kysyttäessä, pitäisikö tuloveroa alentaa kaikissa tuloluokissa. Tässäkin kysymyksessä tutkijat näkevät selittävänä tekijänä asiaan perehtymisen.
– Suurin osa ehdokkaista ymmärtää, että Suomen kansantaloudella ja valtiolla ei juuri ole varaa alentaa veroja, koska se merkitsisi erittäin merkittäviä palveluiden leikkauksia. Äänestäjistä taas moni ajattelee, että olisi kiva jos olisi käytettävää tuloa vähän enemmän, sanoo Sami Borg.
Poliitikko taktikoi, äänestäjä vastaa tunteella
Toinen keskeinen selittäjä ehdokkaiden ja äänestäjien antamien vastausten välillä on poliittinen taktikointi. Ehdokkaat pyrkivät antamaan vastauksia, joiden he uskovat houkuttelevan mahdollisimman monia äänestäjiä. Tämän vuoksi he antavat maltillisia vastauksia ja välttävät kiistakysymysten äärilaitoja.
– Ehdokkailla on taktistakin silmää. Heidän pitää houkutella mahdollisimman monia äänestäjiä. analysoi Borg.
– Jos ehdokas haluaa sijoittua kärkikahinoihin, hänen kannattaa valita varsin keskustahakuiset vastaukset. Tässä on kyse hakukoneoptimoinnista, selittää Rahkonen.
Mielenkiintoinen ero ehdokkaiden ja äänestäjien välillä tulee vastaan pohdittaessa erityisesti vaalien ennakkosuosikille Keskustalle tärkeää aluepolitiikkaa.
Väitteen ”On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna” allekirjoittaa 23 prosenttia ehdokkaista, mutta 37 prosenttia vaalikoneen käyttäjistä. Väitettä vastustaa 75 prosenttia ehdokkaista ja 52 prosenttia vaalikoneen käyttäjistä.
– Tässä vastauksessa on poliitikkojen osalta keskustahakuisuuden lisäksi jopa keskustapuoluehakuisuutta, kuittaa Rahkonen.
