Tumppi siellä, toinen täällä – maailman yleisimmän roskan maatuminen vie jopa 20 vuotta

Niitä lojuu joka paikassa. Kaduilla ja kadun vieressä, ojanpenkoilla, ravintoloiden edessä, bussipysäkeillä.

Tupakantumppia on sanottu maailman yleisimmäksi roskaksi, eikä suotta. Tumpeilta ei voi välttyä etenkään keväällä, kun lumen alta paljastuu tumppien valtaama ankea maisema.

Tumpit ovat tulleet tutuiksi myös hämeenlinnalaisille Kaija ja Ilkka Erkkilälle, jotka ovat kunnostautuneet roskien keräämisessä. Ilkka Erkkilä kertoo, että Hämeenlinnan keskustassa muutaman sadan metrin matkalta tumppeja kertyy helposti 300 - 400 kappaletta.

Erkkilät eivät kuitenkaan usko, että kaikki tupakoitsijat ovat piittaamattomia ympäristön siisteyden suhteen. Sopiva roskis loistaa usein poissaolollaan.

– Monet tupakoitsijat ovat sanoneet, että kunnon tumppiroskiksia pitäisi olla enemmän, kertoo Kaija Erkkilä.

– Osa heittää tumppinsa aina maahan. Mutta sellainen käsitys minullakin on, että enemmistö käyttäytyy fiksusti, kunhan puitteet ovat kunnossa, uskoo puolestaan Ilkka Erkkilä.

Hämeenlinna ei aio lisätä roskisten määrää

Moni tupakoitsija on samoilla linjoilla Erkkilän pariskunnan kanssa: tumppiroskiksia pitäisi olla enemmän. Hämeenlinnassa lisää roskiksia ei kuitenkaan ole luvassa, kertoo kaupungin vihersuunnittelija Susanna Lappalainen.

Roskiksista kyllä puhutaan tasaisin väliajoin, sanoo Lappalainen.

Avaa kuvien katselu

– Etenkin silloin kun huomataan, että johonkin paikkaan alkaa kertyä tumppeja. Kaupunkilaisiltakin tulee asiasta palautetta.

– Kaupungille tämä on ennen kaikkea kustannuskysymys. Tupakkaroskikset ovat vaikeita tyhjentää, kun niihin ei voi laittaa roskapussiakaan. Toisaalta tupakoitsijan, niin kuin muidenkin, pitää itse huolehtia roskistaan.

Erkkilöiden siivoojapariskunta kertoo kuulleensa, että tupakkaroskiksia ei haluta lisää sen takia, että ne innostavat tupakoimaan. Lappalainen ei allekirjoita väitettä mutta sanoo, että esimerkiksi koulujen läheisyyteen roskiksia ei haluta sijoittaa.

– Sibeliuksenpuistossa lähikoulujen oppilaat käyvät tupakalla, mutta en näe, että kaupunki tarjoaisi heille tupakkapaikan.

Maatuminen kestää jopa parikymmentä vuotta

HengitysliitonStumppi-sivuston (siirryt toiseen palveluun)mukaan tupakantumppeja jää maailmanlaajuisesti ympäristöön joka vuosi valtavasti, noin 4,5 biljoonaa kappaletta. Koti-Suomessa tumppeja päätyy puistoihin, uimarannoille ja kaduille vuosittain noin viisi miljardia kappaletta.

Tumpit kuuluvat kuiva- tai sekajäteastiaan, tietenkin täysin sammutettuina.

Liisa Sivusaari

Maassa makaavat tumpit ovat rumia, mutta niistä on myös muuta haittaa.

Jäteyhtiö Kiertokapulan asiakaspalvelupäällikkö Liisa Sivusaari kertoo, että maassa lojuvat tumpit levittävät maahan ja vesistöihin ympäristömyrkkyjä, kuten kadmiumia, lyijyä ja arsenikkia. Tumpit voivat myös aiheuttaa myrkytyksiä, jos ne joutuvat vaikkapa lasten ja eläinten suuhun, muistuttaa Sivusaari.

Hänen mukaansa tumppien paikka on roskiksessa. Tavallinenkin roskis käy.

– Tumpit kuuluvat kuiva- tai sekajäteastiaan, tietenkin täysin sammutettuina. Meiltä Kiertokapulasta ne päätyvät Riihimäelle Ekokemille muun poltettavan jätteen kanssa.

Maahan päätyneet tumpit sen sijaan ovat riesana pitkään: maatuminen kestää eri arvioiden mukaan 12 - 20 vuotta.