Risto Räppääjä, Minni Hiiri, Harry Potter ja Vihervaaran Anna... Espoon Saunalahden koulu vilisee tuttuja hahmoja kirjojen sivuilta, sillä koulussa vietetään kirjakarnevaalia Lukuviikon kunniaksi. Alakoululaiset ovat nähneet melkoisesti vaivaa asujensa eteen ja parhaat asut saivatkin palkinnon. Tärkeintä kuitenkin on, että hahmot ovat tärkeitä kantajilleen.
– Mä halusin olla Minni-hiiri, kun se on sellainen kiva ja lempeä, perustelee Emmi Viren asuvalintaansa.
– Mulla on tällaiset samanlaiset silmälasit kuin Harry Potterilla ja olen lukenut niitä kirjoja, kertoo puolestaan Aleksi Kairi.
Alaluokkalaiset ovat vielä ahkeria lukijoita ja he nauttivat lukemisesta. Mutta tutkimusten mukaan jo neljänneltä luokalta lähtien asenne muuttuu, ja lukuinto rupeaa hiipumaan. Vain 15 prosenttia suomalaisista neljäsluokkalaisista ilmoittaa olevansa "hyvin sitoutuneita" lukemisen ja kirjallisuuden opetukseen. Vertailun vuoksi, esimerkiksi itänaapurissamme Venäjällä vastaava luku on 53 prosenttia. Suomi oli ennen lukemisen kärkimaita, mutta kymmenessä vuodessa lukuharrastus on romahtanut.
Pelimaailma imaisee poikia mukaansa
Syitä heikkoon lukemismotivaatioon on monia. Kirjallisuuden asemaa ei ole ehkä painotettu tarpeeksi kouluissa ja yhteiskunnassa ylipäätään. Toki nykylapset ovat myös kiireisempiä harrastuksineen kuin ennen. Monet harrastukset vievät lasten aikaa useana päivänä viikossa.
Myös pelit ja muu viihde ovat tulleet kilpailemaan kirjojen rinnalle.
– Pelimaailma on kyllä melko kova kilpailija. Se varmasti vie etenkin pojista osan, myöntää Saunalahden koulun opettaja Taru Ikäheimonen.
Juuri poikien lukemisinnon lopahtaminen on hälyttävää, sillä se heijastuu suoraan lukutaitoon. Pojista peräti joka kahdeksas kuuluu heikkoihin lukijoihin. Ero tyttöjen ja poikien välisessä lukutaidossa on Suomessa maailman suurin. Jos lukutaito takkuaa, on luvassa vaikeuksia koko elämän ajaksi. Tutkimusten mukaan hyvä lukutaito heijastuu positiivisesti monille elämän aloille.
Lukemiselle on raivattava tilaa lukujärjestyksessä
Äidinkielen opetukseen liittyy valtava joukko opittavia asioita. Lukemisen, kirjoittamisen ja kieliopin lisäksi on hallittava myös medialukutaito ja ilmaistaitoakin olisi harjoiteltava. Lukemiselle ei jää kovin paljon tilaa, ellei sille raivaa aikaa.
– Kyse on paljolti priorisoinnista, eli mihin aika halutaan käyttää. Meidän koulussa esimerkiksi näille viidesluokkalaisille on varattu yksi lukutunti viikossa, kertoo opettaja Taru Ikäheimonen.
Saunalahden koulussa lukemiseen kannustetaan muutenkin. Ruokailun jälkeen varattu aikaa pienelle lukuhetkelle ja lapset saavat lukea rauhassa, jos haluavat.
Viidesluokkalainen Adam Iso-Heiniemi käyttää ajan mieluusti lukemiseen. Kirjat kuuluvat arkeen myös kotona.
– Mä luen kotona tosi paljon kirjoja. Yleensä luen aina iltaisin lukuvalon kanssa, mun omassa huoneessa.
– Ainakin mun monet kaverit lukee ja mä itse tykkään lukea tosi paljon. Tykkään sellaisista kirjoista, joihin on helppo samastua. Luen paljon just tytöistä kertovia kirjoja, kertoo viidesluokkalainen Inka Arnkil.
Saunalahden koulussa on käytössä myös lukudiplomi, jonka avulla eri ikäiset voivat tutustua kirjallisuuden eri tyyleihin. Koulun kirjakarnevaalissa jaettiinkin kymmeniä diplomeja ahkerille lukijoille.
Kotoa saatu malli vaikuttaa lukuintoon
Vastuuta lukuinnostuksen herättämiseksi ei voi kuitenkaan kokonaan sysätä kouluille.
– Kyllä perheiden lukemiskulttuurilla on suuri merkitys siihen, miten lapsi suhtautuu lukemiseen.Kyllä se lähtee sieltä perheen mallista ja asenteesta lukemiseen, painottaa opettaja Taru Ikäheimonen.
Usein vastakkain asetetaan tekninen osaaminen ja kielellinen ilmaisu, mutta asiat kulkevat käsi kädessä painottaa Ikäheimonen.
– Vaikka maailma muuttuu sinne tietotekniikan suuntaan, niin lukemistahan siellä netissä on yhtä lailla. Äidinkieli on kuitenkin se väline, millä me hahmotamme maailmaa, tuotamme uutta ja viemme maailmaa eteenpäin. Kyllä se lukutaito on ihan keskeisimpiä taitoja.