Hyppää sisältöön

"Uutta kalastuslakia mahdotonta valvoa" – harrastaja saattaa edelleen myydä pimeää kalaa

Lakimuutoksella on tarkoitus parantaa ammattikalastajien asemaa vapaa-ajankalastajiin nähden. Asiantuntijat pelkäävät, että tulevia rajoituksia on mahdotonta valvoa ja harrastajat saattavat jatkossakin myydä kalaa maksamatta siitä veroja.

Kuva: Matti Myller / Yle

Vuonna 2016 voimaan tuleva uusi kalastuslaki pyrkii vetämään rajan ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien välille.

Uudessa laissa esimerkiksi rajoitetaan kalasaaliin myyntiä sisävesillä. Ensi vuoden alusta lähtien vapaa-ajankalastajat saavat myydä vain sata kiloa kalaa kaudessa. Aiemmin määrää ei ole rajoitettu.

Myös verkkojen määrää on ensimmäisen kerran rajoitettu. Verkkoja saa jatkossa olla vain kahdeksan.

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä pitää lakiuudistuksia fiksuina. Kuitenkin kalan myynti edes pienissä määrissä ihmetyttää järjestössä.

– Kuka sitä pystyy valvomaan? Ei kukaan. Keskusjärjestö oli sitä mieltä, että harrastajat eivät myy kalaa. En ymmärrä, miksi siihen jätettiin mahdollisuus myydä pikkuisen kalaa.

Mäkelän mukaan ylimääräisen kalasaaliin antaminen esimerkiksi kyläläisille on hyväksyttävää. Vapaa-ajankalastuksen tarkoitus ei ole ansaita saaliilla, pohtii Mäkelä.

– Minun näkemykseni on se, että uutta kalastuslakia on käytännössä mahdotonta valvoa. Periaatteessa kalastuslakia valvovat viranomaiset. Tässä ei enää ole kyse kalastuksen valvonnasta vaan myynnistä. Ei voi kuin luottaa siihen, että kansalaiset noudattavat lakeja, toteaa Ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen.

Verkkorajoituksiin vapaa-ajan kalastajien järjestön Mäkelä on tyytyväinen, vaikka soraääniäkin löytyy. Keskusjärjestön ajatus oli verkkojen rajoittaminen vain neljään.

– Valvonnassa ei auta kuin katsoa, kuinka monta verkkoa on veneessä tai vedessä. Saattaa olla, että vaikutus käytännön kalastukseen on enemmän ohjaava kuin että sitä viimeisen päälle pystyttäisiin valvomaan.

Poliittinen kompromissi

Kalatalouspäällikkö Muhosen mukaan sadan kilon rajapyykki oli kompromissi. Verkkorajoitusta kritisoitiin paljon muun muassa Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Peli olisi selvintä, jos kaikki myyjät olisivat rekisterissä.

Jukka Muhonen

Eikö epämääräinen raja ole harmaata taloutta?

– Siitä on nimenomaan kysymys. Tämä on poliittinen kompromissi. Peli olisi selvintä, jos kaikki myyjät olisivat rekisterissä. Se vaatii ilmoittautumisen, ja siinä herää ehkä pelko siitä, että rekisterit tulevat verottajan tietoon.

EU-säädösten varjossa vapaa-ajankalastajien kalan myynti merellä on jo kielletty yksiselitteisesti. Mäkelä kertoo saaneensa muutamia ärhäkkäitä soittoja kommentoituaan, että kielto on hyvä juttu.

– Siltä pohjalta voisi sanoa, että vapaa-ajankalastajissa on niitä, jotka myyvät kalaa. Minulle se tarkoittaa enemmänkin veroja kiertävää, harmaata taloutta kuin vapaa-ajan kalastusta.

Unelmatilanteessa kalaistutuksia ei tarvita

Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö odotti lakiuudistukselta muun muassa entistä parempaa verkkokalastuksen ohjausta.

Suomessa tehdään mieletön määrä turhia istutuksia.

Ilkka Mäkelä

Mäkelä muistuttaa, että Suomessa kalastuslakia uudistetaan keskimäärin 30 vuoden välein.

– Istutusten ohjausta olisi pitänyt parantaa. Suomessa tehdään mieletön määrä turhia istutuksia.

Yksi lain periaatteita on, että istutuskeskeisestä hoitokulttuurista päästäisiin kalojen luonnonvaraisen lisääntymisen turvaamiseen.

– Unelmatilanne olisi, ettei istutuksia tarvittaisi lainkaan. Tämä on lain tarkoitus, ja siihen suuntaan ollaan menossa. Kokonaan istutuksia ei voi lopettaa, koska meillä on lajeja, joiden luonnonvaraista lisääntymistä ei pystytä turvaamaan. Tällainen laji on esimerkiksi Päijänteen taimen, toteaa kalatalouspäällikkö Muhonen.

Suosittelemme sinulle