Yrityksen ja yksityishenkilön kilpailukyvyissä on yhteistä se, että selviää tulevaisuuteen ja pärjää taloudellisesti. Yhteisöllisyydellä on iso merkitys kilpailukyvyn säilyttämisessä ja kehittämisessä.
Perinteisiä yhteisökäsitteitä ovat yksityiselämässä perhe, suku, kylä ja heimo. Työssä vastaavia käsitteitä ovat muun muassa työvuoro, työryhmä, tiimi ja projektiryhmä. Näissä molemmissa koossapitävänä voimana on ryhmähenki. Dosentti Marja-Liisa Manka on tutkinut ja selvittänyt yhteisöllisyyden ja kilpailukyvyn välisiä yhteyksiä.
– Kun yrityksissä on yhteisöllisyys kunnossa, niin tuloksellisuus on parempaa. Eli sillä on suora yhteys siihen, että yritys löytää uusia näkökulmia ja tapoja tehdä työtä. Erityisesti tällä hetkellä on tärkeää löytää uusia luovia tapoja toimia, kun yrityksillä ei ole varaa palkata lisää työvoimaa. Ihmiset keksivät uudenlaisia tapoja työn tekemiseen, kun työpaikalla on mukava ja hyvä ilmapiiri, sanoo Manka.
Ilmapiiri paremmaksi
Yksi tutkimus osoittaa, että ilmapiirin parantaminen asteikolla1–6 yhdellä asteella ylöspäin parantaa yrityksen tuottavuutta seitsemällä prosentilla.
Negatiivinen mieliala on herkkä siirtymään ihmisestä toiseen, jopa herkempi kuin positiivinen mieliala.
Marja-Liisa Manka
Hyvä yhteisöllisyys ei ole kiinni yrityksen koosta. Perinteisesti on uskottu, että pienet yritykset ovat niitä, joissa on ilmapiiriä helpompi ylläpitää, koska ollaan joustavampia ja pystytään pienemmällä porukalla vaikuttamaan siihen kuinka siellä voidaan.
– Isommissa yrityksissä oma tiimi ja oma yhteisö ovat tärkeimmät, joiden kanssa pitää pärjätä. Tärkeää on se, että kaikkia ihmisiä arvostetaan. Tämä lähtee liikkeelle hyvin pienestä, kuten tervehtimisestä. Arjen keinot auttavat tässä, kertoo Marja-Liisa Manka.
Kaikki eivät välttämättä pysy samassa veneessä. Työntekijän oma elämäntilanne ja asenteet vaikuttavat siihen, minkälainen oma olotila on työyhteisössä.
– Merkityksellistä on se, että jokaisen ihmisen on mahdollisuus vaikuttaa työpaikkaansa. Se ei ole pelkästään esimiehen vastuulla, vaan jokainen työntekijä voi olla rakentamassa hyvää ilmapiiriä omalla vaikuttamisella ja olemalla ihmisiksi.
Innostuneisuus ja yhteisöllisyys lisäävät kilpailukykyä
Jokainen työntekijä voi olla rakentamassa hyvää ilmapiiriä omalla vaikuttamisella ja olemalla ihmisiksi.
Marja-Liisa Manka
Yhteisöllisyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä varsinkin silloin kun tulevaisuuden kilpailukykyä rakennetaan. Koneet ja automaatio eivät yksin takaa tulevaisuuden menestystä, siihen tarvitaan entistä enemmän ihmisten innostuneisuutta ja sitoutumista omaan työhön.
– Innostus ja hyvä johtaminen ovat perusedellytyksiä hyvän kilpailukyvyn rakentamisessa. Tunteet siirtyvät helposti ihmisestä toiseen ja varsinkin negatiivinen mieliala on herkkä siirtymään ihmisestä toiseen, jopa herkempi kuin positiivinen mieliala. Nykytilanteessa varsinkin ylimmän johdon toiveikkuuden ylläpitäminen on erityisen tärkeää ja se, että haetaan parempaa tulevaisuutta yhdessä työntekijöiden kanssa, pohtii Marja-Liisa Manka.
Suomi on kilpailukykyinen ja kekseliäs maa
Suomen mahdollisuudet selvitä tulevaisuudesta ovat hyvät. Strategisen kilpailukyvyn maailmanlaajuisissa mittauksissa Suomi on neljäs, edellä ovat vain Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat.
– Hyvin harvoin tällaisia selvityksiä nostetaan julkisuuteen, vaan pikemmin koko ajan puhutaan kuinka huonosti meillä menee ja kuinka paljon meillä on ongelmia tänä päivänä. Meidän pitäisi ajatella enemmän sitä kuinka paljon meillä on mahdollisuuksia, kun vain osaamme käyttää niitä ja pannaan kaikkien päät yhteen miettimään miten näitä resursseja käytetään, huomauttaa Marja-Liisa Manka.
Kekseliäisyydessä ja nerokkuudessa Suomi on maailmanlaajuisesti mitattuna ykkösmaa, joten mahdollisuudet kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi ovat hyvät.
– Se vaatii sitä, että ylin johto huomaa ne eivätkä ole "pessimisti ei pety" -asenteella. Pitää miettiä mitä me voimme tehdä tässä tilanteessa, että selviämme eteenpäin. Tutkimuksissa on havaittu, että myönteisten tunteiden vallassa tarkkaavaisuus ja havaintokyky avartuvat. Negatiivisen mielialan vallassa katoavat näköalat, emme näe metsää puilta, joten ratkaisut jäävät tekemättä, kertoo Manka.
– Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen mitä minä ajattelen, kun lähden työhön ja minkälaisen naaman minä sinne vien mukanani. Jokaista tarvitaan, toki johtajilla ja päättäjillä on isompi rooli, kuin tavallisilla ihmisillä siinä mihin suuntaan tätä laivaa luotsaamme, jatkaa Manka.
Erityisesti tällä hetkellä on tärkeää löytää uusia luovia tapoja toimia, kun yrityksillä ei ole varaa palkata lisää työvoimaa.
Marja-Liisa Manka
Asennemuutoksella tulosta
Positiivisella asenteella ja yritysten toimivalla yhteisöllisyydellä on suuri merkitys kilpailukykyyn.
– Tästä on monia esimerkkejä. Eräskin yritys pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan 42 prosenttia vuoden aikana sillä, että toimitusjohtaja muutti asennettaan. Aikaisemmin hän ajatteli, että turpa kiinni ja tehkää töitä, nyt hän ajattelee, että ihmisten kanssa me onnistumme. Tästä oli tuloksena liikevaihdon kasvu ja se, että ihmiset itse keksivät ratkaisut siihen miten he selviävät siitä ahdingosta mikä heillä oli, kertoo työhyvinvointia ja johtamista tutkinut dosentti Marja-Liisa Manka.