Moni äiti tulee hevostallille tyttären vuoksi, mutta löytääkin sieltä itselleen elämäntavan. Keminmaalaisella hevostallilla on pantu merkille, että osa aikuisista toteuttaa hevosten parissa myös lapsuuden haavettaan, kun harrastus on jäänyt kesken esimerkiksi rahan takia.
– Melkein 25 vuotta oli taukoa, mutta kun lapsi kasvoi isoksi ajattelin, että lähden kokeilemaan. Aluksi kävin kerran viikossa, mutta eihän se enää tässä iässä riitä vaan sitä hurahtaa täysin. Nyt on jo oma hevonen, iloitsee keminmaalainen Anne Kiuttu.
Keminmaalaisella ratsastustallilla jo selvästi yli puolet harrastajista on aikuisia naisia. Ratsastusurheilun keskusjärjestössä tiedetään, että harrastuksella on kova imu aikuisten keskuudessa eivätkä taloudellisesti tiukemmat ajat vaikuta heidän harrastukseensa.
– Täällä kuluu helposti 20 tuntia viikossa, kun illassa menee kaksi-kolme tuntia tallilla, kertoo Kiuttu.
Tytär houkutti hevoshommiin
Tyttären ansiosta myös kemiläisestä Tuija Parpalasta tuli hevosharrastaja ja lisäksi vielä hevosen omistajakin. Hän myöntää myös auliisti, että ilman hevosharrastukseen hurahtanutta tytärtä olisi hieno harrastus jäänyt kokematta.
– Ensin meillä oli hoitoponi, jonka kautta opeteltiin hevosen hoitamista ja vastuuta, onko minusta hevosen omistajaksi ja pystyisinkö siihen ihan itse, kertoo Tuija Parpala.
Kemiläisen Taija Sillanpään hevosharrastus jäi aikoinaan opiskelujen ja perheen perustamisen jalkoihin, mutta kun 13-vuotias tytär innostui muutama vuosi sitten hevosista, oli äidillä mahdollisuus elvyttää vanha harrastus uudelleen.
– Halu ja polte tähän on säilynyt lapsuudesta saakka ja kun tähän tuli mahdollisuus, niin paluuta ei enää ollut, luonnehtii Taija Sillanpää.
Hevostallilta on löytynyt samanhenkistä porukkaa, jonka kanssa tallilla käydään samaan aikaan. Osa talliväestä on ollut Taijalle jo lapsuudesta tuttuja, joten vanhoja ystävyyssuhteitakin on saanut elvytettyä.
Isäkin innostui – tosin ei ratsastuksesta
Kemiläisperheessä tärkeää on ollut myös perheen isän saaminen harrastuksen pariin. Hän toimi ensin autokuskina tyttärelle, kun äidillä oli työesteitä, mutta nykyään tallille lähdetään kolmistaan.
– Yhteinen tekeminen lähentää vanhemman ja lapsen suhdetta ja luo semmoista lämmintä ja välitöntä suhdetta myös muuhun vapaa-aikaan, tähdentää Taija.
