Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2016. Silloin esimerkiksi ruotsin kielen opetus alkaa jo kuudennella luokalla. Opetussuunnitelmaa uudistetaan yhdessä oppilaiden, koulun henkilökunnan, vanhempien ja eri sidosryhmien kanssa, kertoo Kajaanin keskuskoulun opettaja Pentti Mankinen. Opettajilla on uudistuksessa suuri vastuu.
– Opettaja on omassa työssään kaiken herra ja voi päättää miten opettaa ja aika pitkälti myös mitä opettaa. Uusi opetussuunnitelma tuo meille uuden ja erilaisen lähestymistavan opetukseen.
Mankinen näkee, että vastuussa ja uuden kohtaamisessa on haastetta. Hän toppuuttelee huhuja paljon esillä olleisiin ruotsin kielen sekä koodauksen ja ohjelmoinnin opetukseen.
– Kyllä jokaiselle koululle löytyy pätevä kielen opettaja, koska meillä on mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Kuulostaisi aika rajulta, jos jokainen opettaja vain ryhtyisi opettamaan ruotsia. Mielestäni Kajaanissa on aika turvallinen tilanne, varsinkin meidän koulussa, joka on yhtenäiskoulu. Meiltä löytyy päteviä kielten opettajia.
– Tämä on oikeastaan ollut sellaista aitoa aivopesua. Meitä opettajia on jo valmennettu, että minun täytyy osata ohjelmointia ja koodausta, mutta asiahan ei ihan näin ole. Itse näen, että se on helposti opetukseen vietävä kokonaisuus, Mankinen jatkaa.
Epäkäytännölliset tilat eivät ole este
Uudessa opetussuunnitelmassa on seitsemän laaja-alaista osaamisen osa-aluetta sekä vuosittaiset oppimiskokonaisuudet. Mankinen on ollut mukana tekemässä taustakyselyä, jossa esille nousi esimerkiksi paikallisuus.
– Kajaanissa paikalliset asiat liittyvät kuuluisiin henkilöihin kuten Urho Kekkoseen, Herman Renforsiin, Elias Lönnrotiin ja vähän laajennettuna Ilmari Kiantoon. Paikallisuudesta nousi esille myös tärkeitä kulttuurikohteita kuten Kajaanin linnan rauniot, Oulujärvi ja kuinka ollakaan, myös Talvivaara.
Tuleva opetussuunnitelma valmistaa meitä oikeastaan seuraavaan muutokseen, näkymät ovat niin huimia tuleville vuosille.
Pentti Mankinen
Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaiden kiinnostusta oppimista ja opittavia asioita kohtaan. Tavoitteena on päästä eroon liian jäykästä opetustavasta, mikä taas haastaa opettajan, sanoo Mankinen.
– Näen, että opettajan tehtävä on opettaa oppimista olipa kyseessä mikä sisältö tahansa. Uusi opetussuunnitelma korostaa myös yksilöä, joten opetuksen ja oppimisen pitää olla mielekästä. Lisäksi opetussuunnitelmassa kirjoitetaan auki yhdessä oppiminen. Eli enää ei riitä, että kaadamme jokaiselle lapselle tietoa erikseen, vaan oppimis- ja opetustilanteen on oltava aiempaa monipuolisempi.
Mankisen mukaan suuret luokkakoot ja tilojen puute voivat asettaa uudelle oppimis- ja opettamistavalle rajoituksia. Monista vanhoista kouluista puuttuu esimerkiksi pienryhmätilat, jotka poikkeavat perinteisistä 20-30 oppilaan luokkahuoneista. Myös tähän kysymykseen uusi opetussuunnitelma tarjoaa ratkaisun, Mankinen uskoo.
– Opetussuunnitelmassa otetaan nyt ensimmäistä kertaa järkevästi esille tieto- ja viestintätekniikka. Se on hyvä työväline, kuten aiemmin olivat viivoitin, kirjat, vihkot ja kynät. Tämä edellyttää välineistöä,mikä vaatii taas euroja, mutta nekin saadaan hyvällä suunnittelulla hallintaan. Langattomat verkot, mobiililaitteet ja oppilaiden omat laitteet ovat uudenlaista ajattelua koulutasolla. Lapset ja nuoret täytyy vain opettaa käyttämään niitä. Lisäksi on sovittava säännöistä ja etiketistä.
Mankisen mukaan on vaikea keksiä sellaista mittayksiköä, joka kuvaisi parhaiten opettajien työn muuttumisen suuruutta. Työaikaa tarvitaan ainakin lisää.
– Käytännössä meillä loppuu aika. Vaikka opetussuunnitelmaa on valmisteltu pitkään, niin kouluttautuminen ja uusien asioiden omaksuminen vaatii aikaa.
Seuraava uudistus tapahtuu aiempaa nopeammin
Mankinen on ollut opiskelu- ja työuransa aikana neljä kertaa uudistamassa opetussuunnitelmaa. Hänen mukaansa aiemmat opetussuunnitelmat ovat tähdänneet esimerkiksi siihen, että Suomen tuottavuus nousee. Hän ei usko, että seuraavaan uudistukseen menisi enää kymmentä vuotta, vaan se tapahtuu aiemmin.
Opetussuunnitelmassa otetaan nyt ensimmäistä kertaa järkevästi esille tieto- ja viestintätekniikka. Se on hyvä työväline, kuten aiemmin olivat viivoitin, kirjat, vihkot ja kynät.
Pentti Mankinen
– Maailma muuttuu niin nopeasti ja myös tieto muuttuu. Meillä on jotain pysyvää, mutta toivottavasti pysyvää ei ole tuhat vuotta sitten kehitetty luostariopetus, jossa yksi luennoi ja muut kuuntelevat ja kirjoittavat. Tuleva opetussuunnitelma valmistaa meitä oikeastaan seuraavaan muutokseen, näkymät ovat niin huimia tuleville vuosille. Toivottavasti vauhti ei kiihdy niin kovaksi, että olemme jatkuvasti uuden opetussuunnitelman parissa.
Mankinen suhtautuu tulevaisuuteen kuitenkin luottavaisesti. Suomen koulumaailmassa ollaan jalat maassa ja opettajat ovat erittäin hyvin koulutettuja, Mankinen korostaa. Lisäksi Suomessa opettajat ovat mukana tekemässä opetussuunnitelmaa ja myös toteuttamassa sitä.
– Esimerkiksi Englannissa konsultit tekevät valmiit opetussuunnitelmat yksityisille ja julkisille kouluille. Siellä lapset ovat aikamoisen arviointipyörityksen kohteena, ja myös koulut ja opettajat asetetaan paremmuusjärjestykseen. Meillä on suhteellisen terve pohja ja suomalainen perusopetus on maailman huippua. Luotan perustekemiseemme. Opettajat ovat tunnollisia työntekijöitä, tärkeintä on oppilaan hyvinvointi ja oppiminen.