Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Leskirouva Freytag ja papukaija Zagula ovat Helsingin historiaa – nimien taustat julkaistaan pian netissä

Helsingistä löytyy melkoinen määrä kummallisia kadunnimiä, kuten Flöitti Dianan kuja, Lautamies Jopin katu tai Tatti. Kaikilla nimillä on syynsä ja taustansa, ja pian nimien historia on kaikkien kansalaisten luettavissa Helsingin kaupungin karttapalvelussa.

Kristina Freytag oli voimakas viikkiläinen nainen, joka eli 1600-luvulla ja oli ratsumestari Gerd Skytten leski. Hän taisteli voimakkaasti omien tilustensa puolesta kirjoittamalla muun muassa kirjeitä kuningatar Kristiinalle. Tmän vuoksi Viikistä löytyy Leskirouva Freytagin kuja, kertoo nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen.
Kristina Freytag oli voimakas viikkiläinen nainen, joka eli 1600-luvulla ja oli ratsumestari Gerd Skytten leski. Hän taisteli voimakkaasti omien tilustensa puolesta. Tänä päivänä Viikistä löytyy häntä kunnioittava Leskirouva Freytagin kuja, kertoo nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Vesa Marttinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Tapaninkylässä sijaitseva Papukaija Zagulan polku on malliesimerkki hämmentävästä ja erikoisesta helsinkiläisestä paikannimestä. Sille, kuten kaikille muillekin kaupungin karttanimille on syynsä ja taustansa. Ne ovat nimistönsuunnittelija Johanna Lehtosen osaamisalaa.

– Papukaija Zagulan polun nimi on peräisin lemmikkipapukaijasta, joka kuului kapteenska Manjefa Multanovskajalle. Papukaija osasi tiettävästi ainakin kiroilla, viheltää, laulaa ja komentaa kartanon koiraa. Papukaija on perimätiedon mukaan haudattu alueelta jo hävinneen kartanon tiluksille hopeisessa lippaassa, Lehtonen kertoo.

Nimet karttapalveluun alkukesästä

Alkukesän aikana Helsingin kaupunki julkaisee kaikki kaupungin katujen, puistojen, vesistöjen, aukioiden ja muiden paikkojen nimet avoimessa karttapalvelussa.

Nimet tulevat näkyviin osaksi kartta.hel.fi-sivustoa, josta löytyy jo entuudestaan runsain määrin tietoa muun muassa kaavahankkeista sekä ilmakuvia ja historiallisia karttoja.

– Sieltä voi hakea vaikka kaikkia Helsingin olemassa olevia puistoja, ja kun jatkossa klikkaa yksittäistä puistoa, tulee näytölle puiston virallinen nimi suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi palvelu kertoo jotain perustietoja, kuten nimen käyttöönottoajankohdan ja perustelut, miksi nimi on juuri sellainen kuin on. Perustelut on poimittu muun muassa nimistötoimikunnan pöytäkirjoista ja muista dokumenteista, Lehtonen kertoo.

Palvelu on jatkoa kolmiosaiselle Helsingin kadunnimet -kirjasarjalle, jonka ensimmäinen osa on ilmestynyt jo 1970-luvulla ja kolmas osa 1999.

– Senkin jälkeen on tullut satoja nimiä, joista ei oikeastaan mitään dokumenttia ole kaupunkilaisille ollut saatavilla. Uutta kirjaa ei haluttu enää tehdä, vaan viedä mieluummin kaikki voimassa olevat nimet kartalle, jossa niitä voi vielä muokata ja täydentää.

100–150 uutta nimeä vuodessa

Helsingissä uusia paikannimiä syntyy 100–150 kappaletta joka vuosi. Uusia nimiä pohditaan nimistötoimikunnassa, joka kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa.

– Nimistötoimikunta on asiantuntijaelin, johon on valittu omien alojensa huippuja, nimistöstä kiinnostuneita ihmisiä. Toimikunta ei päätä nimistä vaan tekee esityksiä jatkokäsittelyä varten.

Toimikunnan jäsenet eivät ole poliittiisesti valittuja vaan edustavat monipuolisesti eri aloja. Mukana on esimerkiksi kaupunginmuseon edustaja, Kotimaisten kielten keskuksen edustaja, median edustajia ja niin edelleen.

– Se on hyvä, keskusteleva ja idearikas porukka, toimikunnan sihteerinä toimiva Lehtonen sanoo.

Suosittelemme sinulle