Nuori mies yrittää päästä pyörätuolillaan Imatran keskusliikenneasemalle. Matka tyssää jo kevyen liikenteen väylän reunakiviin.
Imatran Invalidit -yhdistyksen puheenjohtajalla Marja Pelkosella on parempi tuuri. Hän saa apua sivullisilta päästäkseen reunan yli.
Tapahtumat on koostettu taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden tekemällevideolle. Porukka kävi läpi Imatralla useita julkisia paikkoja, joihin liikuntavammaisten on vaikea päästä.
En pysty viemään Kelaan papereita itse. Se oli järkytys.
Marja Pelkonen
Syntyi video, jossa pilke silmäkulmassa tuodaan esiin liikuntavammaisten arjessaan kohtaamia esteitä. Niitä ovat muun muassa painavat ovet, kynnykset ja huonosti suunnitellut invavessat.
Esimerkiksi Honkaharjun sairaalan invavessassa on liian vähän tilaa pyörätuolilla liikkuvalle. Myös hissin ovi on turhan painava.
– Liikun itse skootterilla. En pysty vetämään ovea auki. Huonokuntoinen ihminen voi jäädä hissiin sisälle, kun ei saa työnnettyä ovea auki, Marja Pelkonen kertoo.
Kela toisessa kerroksessa, hissiin ei mahdu
Pelkoselle ongelmallisin paikka on Imatran keskusliikenneasema ja sen toisessa kerroksessa sijaitseva Kela.
– En pysty viemään Kelaan papereita itse. Se oli järkytys. Skootteri ei sovi Kelan hissiin, Pelkonen päivittelee.
Sen on ihmisoikeusasia.
Marja Pelkonen
Vammaispalvelussa ja hammashoitolassa pyörätuolilla liikkuvan on pyydettävä apua oven avaamiseen. Esimerkkejä liikuntavammaisen arkea vaikeuttavista esteistä löytyy Imatran kokoisesta kaupungista useita.
Imatra ei ole suinkaan ole ainoa kunta, missä ongelmia on. Pelkosta hämmästyttää, että nimenomaan julkisissa paikoissa, kuten kunnan ja valtion rakennuksissa, esteettömyyttä ei ole juurikaan huomioitu.
– Sen on ihmisoikeusasia, hän huomauttaa.
Suuria kauppa- ja hampurilaisketjuja Pelkonen sen sijaan kiittelee.
– Niissä on invapaikat lähellä. Invavessat ovat kunnossa. Kaupoissa on automaattisesti aukeavat ovet.
Ei vain liikuntavammaisten asialla
Pelkosen näkemyksen mukaan Imatralla julkisiin rakennuksiin ei tarvitsisi tehdä kovin suuria muutoksia, jotta liikuntavammaisetkin pääsevät niihin helposti.
– Ihan kuin olisi kummallinen vaatimus korjata, kun kaikilla pitäisi olla ihmisarvon mukainen oikeus käyttää rakennuksia.
Pelkosen omien laskelmien mukaan Imatralle tarvittaisiin julkisiin rakennuksiin esimerkiksi 15-20 ovipumppua avausmekanismeineen, jotta tilanne olisi jo huomattavasti parempi. Ja luiskia molemmin puolin kynnyksiä.
– Korjaukset palvelisivat suurta joukkoa ihmisiä. Ikääntyvä väestö lisääntyy, Pelkonen lisää.
Ihan kuin olisi kummallinen vaatimus korjata, kun kaikilla pitäisi olla ihmisarvon mukainen oikeus käyttää rakennuksia.
Marja Pelkonen
Niin. Liikuntavammaisten lisäksi helpotusta kulkemiseen kaipaavat esimerkiksi vanhukset ja lastenrattaiden kanssa liikkuvat.
Imatralla epäkohtiin alettiin tarttua vuosi sitten, kun Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat kävivät julkisia paikkoja liikuntavammaisen näkökulmasta läpi ja tekivät siitä videon. Vammaisneuvosto teki kartoituksen perusteella kaupungille korjauspyyntöjä ja pieniä korjauksia onkin tehty.
Opiskelijat palasivat Imatralle kuluvan vuoden alussa seurantavideon tekoon.
– Päätimme lähteä viemään asiaa isommin eteenpäin. Rakennukset ovat vanhoja ja ongelmia on ollut kauan, Pelkonen kertoo.
Pelkonen on perustanut esteettömyyden parantamista ajavan adressin nettiin. Se luovutetaan aikaanaan kaupunginvaltuustolle.
Rakennusten esteettömyys turvallisuuden kanssa rinnakkain
Epäkohtien korjaamisen lisäksi Pelkosen tavoitteena on, että Imatralle perustettaisiin näkö- ja kuulovammaisista sekä erilaisten apuvälineiden kanssa kulkevista ihmisistä esteettömyystyöryhmä. Hänellä on itsellään hyviä kokemuksia työryhmään kuulumisesta Järvenpäässä.
Esteettömyyttä ei pysty rakentamaan, jos ei tiedä, mitä rakentaa.
Marja Pelkonen
– Ryhmän tehtävänä olisi seurata esteetöntä rakentamista ja korjausta. Ettei tule hutikorjauksia.
Vammaisneuvostolla on oma roolinsa esteettömyyden edistämisessä. Pelkosen mukaan esteettömyys on kuitenkin erikoisala, joka ihmisen täytyy tuntea ja tietää. Kuinka moni esimerkiksi tulee ajatelleeksi, että näkövammaista helpottaisi, jos ovet ovat erivärisiä kuin seinät?
– Esteettömyyttä ei pysty rakentamaan, jos ei tiedä, mitä rakentaa, Pelkonen päättää.
Kansallista Helppo liikkua -viikkoa vietetään parhaillaan. Imatran Invalidit -yhdistys ja Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat järjestävät esteettömyystempauksen Imatran kävelykadulla tiistaina 12.5. kello 15 alkaen.