Kompostointi kannattaa aina, sillä sen seurauksena jätteiden määrä vähenee ja lopputuloksena syntyy ravinnerikasta multaa – eli rahanarvoista tavaraa.
Samalla säästää myös jätemaksuissa. Kun jätettä syntyy vähemmän, voi jäteastian tyhjennysväliä pidentää.
– Kompostoinnissa pääsee helposti alkuun, jos hankkii valmiin lämpökompostorin, jossa voi kompostoida ruoanjätteet. Se on helppo ja turvallinen vaihtoehto, eivätkä tuhoeläimet pääsee jätteisiin käsiksi, neuvoo kompostointikursseja vetävä Anna Puolakka Lahden 4h-yhdistyksestä.
– Jos asuu omakotitalossa, pihalle voi laittaa erikseen puutarhakompostorin puutarhatöissä syntyville, esimerkiksi risu- ja ruohonleikkuujätteille.
Kompostoinnin idea perustuu siihen, että eloperäinen aines lahoaa haitattomasti hiilidioksidiksi, vesihöyryksi, ravinteiksi ja humukseksi. Lahoaminen tapahtuu bakteereiden, sienten ja muiden happea vaativien pieneliöiden avulla.
Jotta komposti toimii hyvin, pieneliöt tarvitsevat biojätteen lisäksi sopivassa suhteessa happea ja vettä.
– Saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta todellisuudessa prosessi on hyvin yksinkertainen, muistuttaa Puolakka.
Näin käytät ruoanjämät hyödyksi
Ruoanjätteet kompostoidaan taajama-alueella suljetussa, hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläimet eivät pääse. Vain puutarhajätettä kuten risuja saa kompostoida kompostikehikossa.
Kompostoinnissa pääsee helposti alkuun, jos hankkii valmiin lämpökompostorin, jossa voi kompostoida ruoanjätteet.
Anna Puolakka
Suljettuun kompostoriin voit laittaa pilaantuneet ja syömättä jääneet ruoantähteet, kahvinporot, käytetyt talouspaperit, kukkamullat ja kodin kasvien jätteet sekä esimerkiksi kotieläinten häkkien siivousjätteet.
Kompostointiin tarvitaan myös seosainetta kuten kariketta tai haketta, joka parantaa jätteiden maatumista. Kun kompostointia aloitellaan, kompostorin pohjalle tulee laittaa reilu kerros esimerkiksi risuhaketta.
Pieniä määriä puutarhajätettä voi kompostoida ruoantähteiden seassa.
Toisaalta taas puutarhajätteille tarkoitettuun avokompostiin ei saa laittaa ruokajätettä eikä myöskään esimerkiksi omenoita, sillä ne voivat houkutella haittaeläimiä.
Kompostoitumisprosessissa aluksi sädesienet ja bakteerit nostavat kompostin lämpötilaa. Kuumavaihe kestää joitakin päiviä tai muutaman viikon.
Lopulta sienten lisäksi jätteen hajottavat mullaksi esimerkiksi kovakuoriaiset ja lierot. Koko prosessi vie kuukausia, eli ruokajätteiden kompostointi mullaksi ei tapahdu käden käänteessä.
Suojaa puutarhajätteet liialta sateelta
Puutarhajätettä kompostoidaan samanlaisilla periaatteilla kuin elintarvikejätteitä, kerrotaan Päijät-Hämeen jätehuollon kompostointiohjeissa (siirryt toiseen palveluun).
Myös puutarhajätekomposti tarvitsee toimiakseen pohjalle ilmavan kerroksen seosainetta tai risuja.
Jotta komposti toimii, se tarvitsee happea. Siksi jätteiden sekaan on syytä lisäillä oksasilppua.
Jäte muuttuu mullaksi sitä nopeammin, mitä paremmin komposti saa happea ja on suojattu esimerkiksi liialta sateelta. Jos kompostoituminen vaikuttaa hitaalta, puutarhajätettä voi lannoittaa esimerkiksi kanankakkarakeilla.
Kompostia on myös muistettava kääntää.
Kompostoinnissakin voi hifistellä
Yksinkertaisestakin kompostointiprosessista voi ottaa paljon irti, jos haluaa. Kompostointikursseja vetävä Anna Puolakka tietää innokkaita kompostoijia, joilla on käytössä jopa neljä kompostoria.
Kaikki tietävät, että kastemato on aina hyvän kasvumaan merkki.
Anna Puolakka
Jos puutarha- ja lämpökompostorit eivät riitä, valikoimaa voi kasvattaa mato- ja jälkikompostoreilla.
– Matokompostori on kylmäkompostori, jossa madot syövät biojätettä ja tuottavat siitä multaa. Kaikki tietävät, että kastemato on aina hyvän kasvumaan merkki, muistuttaa Puolakka.
Jälkikompostoria taas tarvitaan, jos puutarha- ja lämpökompostoreiden tuotos on liian raakaa puutarhassa käytettäväksi.
– Jälkikompostorissa tapahtuu ruokajätteen lopullinen palaminen – liian raakaa tuotosta ei kannata käyttää, Puolakka sanoo.