Harrbådan neidon surullisesta tarinasta on Kokkolassa liikkeellä monta versiota. Kansan suussa kiertävässä legendassa neito on joka tapauksessa hukkunut ja jäänyt kummittelemaan Harrbådan niemen majakalle Kokkolan rannikolla. Eräiden kertomusten mukaan naisen on nähty silloin tällöin jopa hyppäävän liehuvassa mekossaan majakkatornista.
Tästä kertomuksesta on Jusa Peltoniemi kirjoittanut oopperalibreton. Seppo Pohjola on säveltänyt tarinaan musiikin. Kantaesityksen lisäksi Kokkolan Oopperakesässä kuullaan samalla myös harvoin esitetty Jean Sibeliuksen yksinäytöksinen ooppera Neito tornissa.
Kokkolan Oopperakesän taiteellinen johtaja Anu Komsi tietää, että jotkut ovat haukkuneet Sibeliuksen ainokaisen oopperan librettoa huonoksi. Huono tai ei, tarina saa ikään kuin uuden elämän.
– Meillä on siihen hyvin surrealistinen ote. Esityksessä on huumoria ja kepeyttä ja kertomus nivoutuu majakan neito -tarinaan.
Niemellä käytiin pelkäämässä
Ohjaaja Aku-Petteri Pahkamäki tuntee syntyperäisenä kokkolalaisena eristyksissä olevaan Harrbådan niemeen liitetyt tarinat, jotka ovat periytyneet sukupolvelta toiselle.
– Täällä on sanottu olevan saatananpalvontaa tai muita ihmeellisiä riittejä. Me käytiin teininä täällä pelkäämässä porukalla. Se oli yleinen huvi, että kesäyönä polkaistiin tänne pyörällä ja pelättiin. Kukaan ei tietysti tunnustanut pelkäävänsä, paitsi tytöt. Pojat ei, hymähtää Pahkamäki.
Minä luulen, että meiltä odotetaan sitä odottamatonta, toisin kuin muilta oopperafestivaaleilta.
taitellinen johtaja Anu Komsi
Ohjaaja myöntää, että mystisen tarinan tunnelman siirtäminen konserttisaliin voi olla haasteellista, sillä teoksia ei suinkaan esitetä Harrbådan niemen tuulisessa ympäristössä.
– Mä luotan musiikkiin ja valoihin tunnelmanluojana, mutta ennen kaikkea se on kiinni niistä ihmisistä, jotka ovat lavalla. He pystyvät tuomaan mystisyyden ja jännityksen esiin omilla tunteillaan ja teoillaan.
Solisteina ovat Anu Komsi, Annami Hylkilä, Annika Mylläri, Gabriel Suovanen, Sören Lillkung ja Markus Nykänen. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria johtavat Sakari Oramo ja Erkki Lasonpalo.
Asekätkentää ja pidroa
Harrbådan neito - oopperan kehystarina liittyy sodanjälkeiseen asekätkentäjupakkaan. Joukko teollisuuspamppuja pelaa intohimoisesti pidroa. He yrittävät samalla pelotella asekätkentää penkomaan tullutta tutkijaa kummitustarinoilla.
Tuttujen oopperoiden tarinoissa ei yleensä ole yleisölle mitään uutta. Kantaesityksessä yleisö ja tekijät lähtevät puhtaalta pöydältä.
– Sehän on toisaalta hyvä. Jos ajattelee perinteisiä oopperoita, joista kaikki tietävät, miten asioiden "pitäisi" olla, tekijällä on vaikeampaa. Vähän niin kuin jalkapallossa, että kaikki ovat mielestään parempia valmentajia kuin se varsinainen valmentaja. Toisaalta kaikki on myös tehtävä itse. Ei ole referenssiä, pohtii Pahkamäki.
Taiteellinen johtaja haluaa uskoa, että yleisö kiinnostuu paikallisesta tarinasta.
– Täytyy uskoa, että yleisö tulee tavalliseen tapaan uteliaana. Minä luulen, että meiltä odotetaan sitä odottamatonta, toisin kuin muilta oopperafestivaaleilta. Se on meidän brändi. Yleisö varmaan pettyisi, jos emme esittäisi jotain erilaista.
Kuuleman mukaan Jean Sibelius ei koskaan käynyt Kokkolassa. Anu Komsi on saanut sukututkijoilta tietoa, että Sibelius nivoutuu kaupunkiin mielenkiintoisen mutkan kautta siten, että hän on Kokkolan suuren miehen, Anders Chydeniuksen ottotyttären tyttärenpoika.