Hyppää sisältöön

Sairaalarakentamiseen kaivataan kiireesti koordinointia – kunnat pyrkivät kilpavarustelulla turvaamaan omat palvelut

Useissa sairaanhoitopiireissä on jo laitettu tai tullaan laittamaan jopa satoja miljoonia euroja uusiin sairaalarakennuksiin ja tietojärjestelmiin. Vanhoja sairaalarakennuksia on pakko uusia, mutta mittavia sairaalahankkeita ei koordinoida valtakunnallisesti.

Kuva: Jussi Kallioinen / Yle
Marjut Mäntymaa

Monissa sairaanhoitopiireissä on suunnitteilla mittavia investointeja sairaalarakennuksiin ja sitä myötä myös palveluihin.

Tällä hetkellä kunnat tai sairaanhoitopiirit voivat itsenäisesti päättää mittavistakin sairaalahankkeista. Kukaan ei tällä hetkellä valvo valtakunnallisella tasolla, täyttääkö sairaala tulevaisuudessa vaadittavat edellytykset ja onko rakenteilla olevilla seinillä käyttöä vielä vuosikymmenten päästä.

Pahimmillaan se voi johtaa palvelujen päällekkäisyyteen eri sairaanhoitopiireissä.

– Rakennus on pieni osa siitä kokonaisuudesta. Seinien sisällä olevat kalliit välineistöt ja laitteet ovat iso menoerä, jos näitä tehdään monille eri paikkakunnille samanaikaisesti koordinoimatta, kustannukset vain kasvavat, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila.

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen korostaa, että kunnilla on perusteltu paine siitä, että sairaalaverkosto on olemassa ja toimii.

– Se on järkevää toimintaa silloin, kun se tapahtuu koordinoidusti ja hyvin. Mutta jos annamme vapauden sellaiselle toiminnalle, joka luo liian isot käyttökustannukset, niin se on ongelmallista.

Koordinointia ja valvontaa kaivattaisiin pikaisesti, sillä investointeja on käynnissä jopa kolmen miljardin euron edestä.

"Ei ole varmuutta mitä naapuri tekee"

Sairaaloissa on osittain menossa kilpavarustelu, jolla kunnat pyrkivät turvaamaan palvelujen pysymisen omalla alueella. Paineita aiheuttaa vanhentuneen sairaalaverkoston ohella myös sote-uudistus. Säästöjen aikaansaamiseksi on osittain jo menty täysin päinvastaiseen suuntaan, sanoo Varhila.

– Kuntanäkökulmasta katsottuna pyritään turvaamaan oman kunnan palvelut rakentamalla kallista infraa, mutta jos me varustelemme meidän sairaalakapasiteettia kalliilla investoinneilla, niin sitten ollaan menossa väärään suuntaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen myöntää, että kilpavarustelun uhka on olemassa, mutta perustelee, että isoja investointeja tarvitaan vanhan sairaalakannan uusimiseksi.

– Tässähän on ylikapasiteetin kasvattamisen uhka silloin, kun tällaisia linjauksia ei ole olemassa. Elämme sellaisessa tilanteessa, ettei ole varmuutta mitä naapuri tekee. Mutta investointeja tarvitaan toiminnan ylläpitämiseksi ja kun toiminnan valikoimaa ei ole tällä hetkellä pystytty rajoittamaan, niin meillä on viisikymmentä erikoisalaa, joita kaikki sairaanhoitopiirit pyrkivät tarjoamaan ja se näkyy investointitarpeina, sanoo Lehtonen.

"Tämän olisi pitänyt tapahtua kaksikymmentä vuotta sitten"

Koordinoinnin haasteena Varhilan mukaan se, se että perustuslain suojaamassa kuntien itsehallinnossa pitää pohtia tarkkaan, kuinka paljon valtio voi kuntia ohjata.

Heikki Niemeläisen mielestä valtakunnallisesti tehtävää koordinointia ei tarvitsisi toteuttaa raskaalla tavalla.

– Se voisi olla hyvinkin kevyt toimielin, joka vain varmistaa, että sairaanhoitopiirit hoitavat tehtävät asianmukaisesti.

Investoinneissa on tärkeää ottaa huomioon, ettei terveydenhuolto tulevaisuudessa nojaa pelkästään betoniseiniin, vaan sairaalatoiminta tulee muuttamaan muotoa. Palveluita viedään muun muasa enemmän kotiin liikkuvilla palveluilla.

– Koordinointi luo sairaanhoitopiireille raskaan perusteluvelvoitteen siitä, mitä he ovat tekemässä ja miksi he ovat tekemässä, sanoo Niemeläinen.

Olli-Pekka Lehtosen mielestä koordinointi on tarpeellista, mutta myöhässä.

– Tämän olisi pitänyt tapahtua jo kaksikymmentä vuotta sitten. Tämä on koulutuspoliittinen ratkaisu sekä yliopistojen suuntautumisratkaisu. Vasta sen jälkeen voidaan nähdä, mitä palveluita voidaan tuottaa missäkin.

Suosittelemme sinulle