Saksassa joukko tutkijoita ja muita geenimuuntelun kannattajia on aloittanut poikkeuksellisen kampanjan asiansa ajamiseksi, uutisoi Science-lehti (siirryt toiseen palveluun).
Juuri avatussa kansalaisaloitteessa (siirryt toiseen palveluun) vaaditaan erityistä merkintää kaikkiin tuotteisiin, joiden valmistuksessa on tavalla tai toisella hyödynnetty geenimuunneltuja organismeja. Näin tutkijat haluavat osoittaa, että geenimuuntelu on läsnä joka puolella – ruuan lisäksi esimerkiksi vaatteissa, lääkkeissä ja pesuaineissa – ja että asiassa ei ole mitään pelättävää.
Tähän asti vaatimuksia GM-merkinnöistä on totuttu kuulemaan vastustajien leiristä. Onkin vaikeaa ennustaa, miten tutkijoiden uhkapeli onnistuu.
Siinä ei ole koskaan mitään väärää, että annetaan tietoa tuotteesta. On sitten kuluttajista kiinni, välttääkö jotain tuotetta vai ei.
Juha Aromaa, Greenpeace
Aloitteessa esitetään, että kansallisten GM-merkintöjen lisäksi Saksan on ryhdyttävä valmistelemaan vastaavaa EU:n tasoista lainsäädäntöä. Jos aloitteen allekirjoittaa kesäkuun puoliväliin mennessä 50 000 ihmistä, se menee maan parlamentin käsittelyyn.
Tällä hetkellä Saksassa ainoastaan geenimuunnellut sadot ja niistä suoraan valmistettavat elintarvikkeet on varustettava GM-merkillä. Sen sijaan vaikkapa porsaanlihaa ei tarvitse merkitä, ellei eläin ole syönyt geenimuunneltua rehua teurastusta edeltäneiden neljän kuukauden aikana.
– Nykyjärjestelmä on riittämätön ja välillä jopa harhaanjohtava, sanoo kansalaisaloitteen kirjoittanut Horst Rehberger Science-lehdelle. Hän johtaa Forum Grüne Vernunft (siirryt toiseen palveluun) -liikettä, jonka tavoitteena on edistää ympäristötietoista geenimuuntelua.
Voisiko GM-etiketti jopa edistää myyntiä?
Ympäristöjärjestöistä muun muassa Greenpeace on sitä mieltä, että esimerkiksi GM-rehulla kasvatettu lihakarja tarvitsee erillisen merkinnän. Kaikkien geenimuunteluun kytkeytyvien tuotteiden merkitsemistä järjestö ei kuitenkaan kannata.
Saksan Greenpeacen edustaja Stephanie Töwe-Rimkeit perustelee kantaa Science-lehdelle sillä, että GM-leiman lyöminen vähäisestikin muunneltuihin tuotteisiin veisi kuluttajien huomiota isoilta asioilta. Hän toteaa, että on aivan eri asia puhua 100 prosenttia geenimuunneltuja soijapapuja sisältävästä tofusta kuin maidosta, jonka tuottaneelle lehmälle on vasikkana syötetty geenimuunneltujen bakteerien avulla valmistettuja vitamiineja.
Monet saksalaisaloitteen allekirjoittaneista tiedemiehistä pitävätkin järkevänä, että GM-etikettejä olisi erilaisia: niiden täytyisi erotella, sisältääkö tuote geenimuunneltuja organismeja suoraan, vai onko muuntelua käytetty ainoastaan valmistusprosessissa. Siihen ei oteta kantaa, miltä lappujen tulisi näyttää.
Greenpeace Suomen viestintäpäällikkö Juha Aromaa katsoo, että Saksassa herätellystä julkisesta keskustelusta on hyötyä – kunhan pohjalla on tutkittua tietoa.
– Siinä ei ole koskaan mitään väärää, että annetaan tietoa tuotteesta. On sitten kuluttajista kiinni, välttääkö jotain tuotetta vai ei, sanoo Aromaa.
Aloitteentekijät toivovat GM-merkinnälle käyvän lopulta samoin kuin "Made in Germany" -leimalle. Jälkimmäinenhän luotiin aikoinaan vähättelemään saksalaisia tuotteita, kun Isossa-Britanniassa haluttiin erotella tuontitavarat laadukkaampina pidetyistä kotimaisista hyödykkeistä.
