Ranskan parlamentti hyväksyi yksimielisesti torstaina lakiesityksen, joka kieltää suuria supermarketteja tuottamasta enää ruokajätettä. Kaikki myymättä jääneet, mutta edelleen syötäväksi kelpaavat elintarvikkeet pitää vastaisuudessa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, eläinten rehuksi tai kompostoitavaksi.
Suomessa ruokakauppojen hävikkiä ei säädellä lakien avulla, mutta ruokakaupoilla on ollut jo ennestään useita vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja vähentää hävikkiä.
S-ryhmän marketkaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen kertoo, että heillä hävikin vähentäminen lähtee tilaus- ja ennustejärjestelmästä, jota kehitetään jatkuvasti.
– Meillä ruokamyynnin volyymista hävikkiä on 1,79 prosenttia. Hävikin määrää on pitkään seurattu ja trendi on ollut laskeva, Lyytikäinen sanoo.
Hävikin vähentämäiseksi S-ryhmässä on useita keinoja. Vanhenemassa olevia elintarvikkeita myydään alennuksella ja jaetaan yli 200 hyväntekeväisyysjärjestölle. Lisäksi esimerkiksi vanhasta leivästä ST1 valmistaa bioetanolia. Ne biojätteet, joita ei voida muuten hyödyntää, päätyvät kompostiin.
Keskolla vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä
Keskolla on hyvin samat keinot hävikin torjumiseen kuin S-ryhmällä.
– Ruokahävikkiä pienennetään muun muassa sähköisten ennuste- ja tilausjärjestelmien, tehokkaan logistiikan, henkilökunnan koulutuksen, viimeistä käyttöpäivää lähestyvien tuotteiden hintojen alennusten ja pakkausten ominaisuuksien optimointien avulla, vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske sanoo.
Yliljäänyttä ruokaa annetaan myös hyväntekeväisyyteen.
Keskolla ruokakaupan hävikki on euroissa mitattuna keskimäärin noin prosentti liikevaihdosta. Keskon tavoittena on vähentää ruokakaupoissa syntyvää hävikkiä 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Hursti: Enemmänkin ottaisimme, jos saisimme
Yksi hyväntekeväisyysjärjestö, jolle myös S-ryhmä ja Kesko lahjoittavat, on Heikki Hurstin johtama Laupeudentyö ry. Avustusjärjestö jakaa ruoka-apua Helsingin Kalliossa.
Hurstin leipäjonossa käy viikossa noin 5 500 ihmistä. Jakopäivänä ruokaa menee tuhansia kiloja. Jaettavana on esimerkiksi eineksiä, leipää, jauhoja kuin myös vihanneksia, hedelmiä ja maitotuotteita.
– Ruoka, mitä me haemme kaupoista on todella syömäkelpoista tavaraa. Enemmänkin ottaisimme, jos saisimme, Hursti sanoo.
Hänen mukaansa kaupat antavat ruokaa suhteellisen hyvin. Joskus ruuan saaminen on Hurstin mielestä kauppiaasta kiinni: toiset antavat ruokaa halukkaammin, toiset nihkeämmin.
– Suhteellisen hyvin kaupat antavat ruokaa. Eviralta tuli suositus, että parasta ennen päiväyksellä ja jakopäivänä viimeinen käyttöpäivä -päiväyksellä olevaa ruokaa voi antaa ja sitä ollaan saatu.