Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Joskus voi olla niinkin, että tieto on niin ikävystyttävää ja monitahoista, että siltä suljetaan tarkoituksella silmät. Mustavalkoinen asenne on helppo omaksua, ja sillä pärjää pitkälle esimerkiksi some-keskustelussa ja politiikassakin.
Ihmisillä voi olla vahvoja mielipiteitä esimerkiksi sosiaaliturvariippuvuudesta, sanoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta. Mielipidetiedustelujen mukaan monet näkevät sosiaaliturvan aiheuttavan riippuvuutta, mutta yhtä monet ovat täsmälleen päinvastaista mieltä.
Jos joku tuttava kokee hyötyneensä vaihtoehtoishoidosta, sitä on helppo kokeilla ja suositella.
Juho Saari
– Kun sitten tutkija alkaa mielestään kärsivällisesti selittää, että kyse ei ole yksioikoisesti kannustimista tai laiskuudesta, vaan esimerkiksi ylivelkaantumisesta, perintäkäytännöistä, byrokratialoukuista, niukkuuden aiheuttamasta rasituksesta, terveysongelmista, hoivavastuista ja lastenhoitojärjestelyistä, kimmoisuuden menettämisestä, adaptaatiosta (sopeutumisesta), addiktioista ja muista samankaltaisista asioista, suurin osa ei jaksa kuunnella.
– Epäilen että suurin osa ei lukenut loppuun edes edellistä lausetta, toteaa Saari lakonisesti.
Viheliäiseen ongelmaan monia ratkaisumalleja
Monimutkaisia nykyajan ongelmia voidaan professorin mukaan pitää niin sanotusti viheliäisinä. Silloin ongelmien määrittely vaikuttaa voimakkaasti niiden ratkaisuun, eivätkä ratkaisut ole yksiselitteisiä.
– Aikaisemmin tilanteet ja ratkaisut olivat yksiselitteisempiä. Vanhuksen köyhyys voitiin poistaa eläkkeellä ja asia oli sillä selvä. Nyt taas jos vanhuspalvelujen ongelmaksi määritellään rahoitusmalli, huomio ei kohdistu palvelujen organisointiin.
– Jos taas asunnottomuus nähdään päihdeongelmana, huomio ei kohdistu asuntomarkkinoiden toimimattomuuteen, listaa professori Juho Saari.
Viheliäisimpiä yhteiskunnan ongelmia on työllisyyden edistäminen, johon ei yhtä ainoaa viisasten kiveä tunnu löytyvän poliitikkojen pähkäilystä huolimatta.
Porukan voimakkaat ajatukset mielipiteen muokkaajina
Oma totuus saattaa muokkautua suppeahkon vertaisryhmän kautta. Vaikkapa netin vertaisryhmän, jolla on oma vahva totuutensa asioihin, kuten vaihtoehtoishoitoihin.
– Kognitiivinen dissonanssi tarkoittaa, että ihmisillä on taipumus uskoa siihen, mihin heidän vertaisryhmänsä uskoo riippumatta siitä, mitä vertaisarvioidut tutkimukset osoittavat tai muut ihmiset kertovat.
– Tavanomainen esimerkki on vaihtoehtoishoito, jonka vaikuttavuus on osoitettu olemattomaksi kymmenissä tutkimuksissa. Kuitenkin jos joku tuttava kokee hyötyneensä hoidosta, sitä on helppo kokeilla ja suositella. Ryhmän kannustus ja paine merkitsevät enemmän kuin vertaisarvioidut tutkimukset, summaa Saari.
Saaren mielestä pohjimmiltaan kyse on ihmisten rajallisesta kyvystä omaksua ja hyödyntää informaatiota, koska "on helpompaa lukea iltapäivälehteä kuin New England Journal of Medicineä". Oman edun tavoittelukin saattaa ummistaa ihmisen silmät faktoilta.
– Esimerkiksi alkoholihaitat ovat kiistattomia ja keskioluen alkoholipitoisuus keskeinen ongelma, mutta siihen puuttuminen on liian monen tahon taloudellisten intressien ja oikeustajun vastaista, uskoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari.