Muuramelainen Esko Paatelainen on vuosikaudet kasvattanut erilaisia yrttejä, ja tiluksilla kasvaa milloin mitäkin juurta tai putkea. Kun puhutaan kasviksista ja niiden terveysvaikutuksista, ei Paatelainen juuri nirsoile, vaan melkeinpä mikä tahansa vihreä kelpaa appeeksi.
Tuntuu että ne on rikkaruohoja sen takia että ne kasvaa väärässä paikassa.
Esko Paatelainen
– Se on jo se pelkkä viherhiukkanen terveellinen. Sillähän on elimistön ph-arvoon vaikutusta, Paatelainen selventää.
Paatelainen kuivattaa ja säilöö suuret määrät erilaisia villiyrttejä ja kasveja jauheena talven varalle, mutta näin kesäaikaan viherhiukkaset mies nauttii tuoreeltaan suoraan luonnosta. Mies puhuukin "leivänpäällysyrteistä".
– Minä syön kuin lehmä, leivän päällä niin paljon että leipää ei näy ollenkaan, Paatelainen nauraa.
Horsmaa teeksi tai lisukkeena, nokkosta keittoon
No mitä sitten voi laittaa suuhunsa? Melkeinpä mitä vain. Mutta ehkä selkein on pysyä sellaisissa kasvikunnan tuotteissa, jotka tuntee ja jotka tietää turvallisiksi.
Esimerkiksi maitohorsmaon nyt sesongissaan. Rentun ruusunakin tunnettu horsma on ainakin Venäjällä tiedetty terveelliseksi ja maitohorsmasta valmistettu tee on ollut perinteisesti varsin suosittu juoma. Mutta ei siitä tarvitse välttämättä teetä tehdä, vaan sitä voi nauttia esimerkiksi lisukkeena.
– Kyllähän tuo horsma on nyt hyvä, kun siinä on vähän sitä varttakin, niin siitä saa semmoisen parsamaisen lisukkeen, neuvoo Paatelainen.
Nokkosta puolestaan on verrattu pinaattiin, sillä se sisältää runsaasti rautaa.
– Sehän on huippukasvi. Tosin sanovat että nokkosessa olisi voi olla jopa liikaakin rautaa, mutta tuskinpa siitä nyt ongelmia tulee. Nokkonen on mahtava keittona tai ihan missä muodossa tahansa, sanoo Paatelainen.
Sellaisenaan nokkosen pistäminen poskeen voi tuntua ikävälle, sillä kasvin poltinkarvat voivat suussakin pistää inhottavasti. Paatelainen tosin nappaa nokkosen lehdetkin suoraan kasvista suuhun.
– Jotkut suosittelee että kiehauttaa, mutta sehän riittää kun jotenkin murskataan, tai sitten laittaa sen nokkosen lehden tiukalle rullalle, niin ihan hyvin voi syödä, toteaa Paatelainen ja pyöräyttää samalla tuoreen, rullatun nokkosen lehden suuhunsa.
Rikkaruoho on ihmisen keksintö
Mikä sitten on Paatelaisen mielestä aliarvostetuin kasvi?
– Kyllä se tuntuu että voikukka on joku vihollinen. Kyllä sitä pitäisi meidänkin ymmärtää. Tuolla Etelä- ja Keski-Euroopassa sitä lähdetään oikein varta vasten pitkiä matkoja ajamaan, että sitä saataisi jostain, Paatelainen sanoo.
Voikukasta voi käyttää käytännössä kaiken, mutta parhaimmilta maistuvat kukannuput ja auenneetkin kukat. Nuppuja ja kukkia voi laittaa sellaisinaan vaikkapa salaattiin. Jotkut ovat myös keittäneet nuppuja suolavedessä, jolloin niistä saa suolaisen lisukkeen tai pikkunaposteltavan.
– On näistä kukista viiniäkin tehty. Ja tietysti auenneita kukkia voi käyttää koristetarkoitukseen.
Voikukan varsi sen sijaan on tunnetusti kitkerämpi, lähinnä varresta löytyvän maidon vuoksi.
– Siinä on se tujuin maku, jos sellaista haluaa. Olen minä niistäkin kokeillut jotain tehdä, esim. öljyä. Mutta Venäjällä näitä on kerätty enemmänkin ja tehty kumia, Paatelainen kertoo.
Voikukkaa ei siis Paatelaisen mielestä tarvitse pitää puutarhan vihollisena. Yleensäkin käsite "rikkaruoho" on Paatelaisen mielestä keinotekoinen.
– Tuntuu että ne on rikkaruohoja sen takia että ne kasvaa väärässä paikassa. Mutta niitä voi käyttää myös.