Tyttöjen ja poikien liikuntatunnit halutaan yhdistää. Tämä ilmenee Valon tuoreesta Reilu Peili -kyselystä.
Sen mukaan peräti kaksi kolmasosaa eri alojen ammattilaisista koostuvasta raadista sekä urheilukansasta näkisi tunnit mieluiten yhtenäisinä.
Vastaajien mielestä erillinen liikunta ei ole enää nykypäivää ja aja tasa-arvotavoitteita.
- Mielestäni tyttöjen ja poikien liikuntatunnit pitäisi pitää yhdessä ja tarjota mieluummin vaikkapa kaksi eri vaihtoehtoa siihen, mitä liikuntatunneilla tehdään. Tämä lisäisi liikunnallista tasa-arvoa sekä liikuntatuntien viihtyvyyttä niille, jotka eivät koe oman sukupuolensa liikuntaryhmää parhaimmaksi vaihtoehdoksi, liikuntaneuvoja ja urheilija Lotta Immonen kertoo Valon kyselyssä.
Vastaajat myös näkevät, että sekatunneilla tytöt ja pojat voisivat oppia toisiltaan.
- Mielestäni kiinnostus liikuntaa kohtaan voisi kasvaa, jos liikuntatunnit yhdistettäisiin. Joskus jotain lajia voisi kokeilla erikseen. Olen treenannut 70- ja 80-luvulla ammattimaisesti kuntosalilla, jossa kävi miehiä ja naisia, eri lajien edustajia sekä tavallisia kuntoilijoita. Kaikki pitivät tästä mallista. Se voisi toimia kouluissakin, kansanedustaja Kike Elomaa sanoo kyselyssä.
Hän saa tukea urheilukansalta.
- Sekaryhmissä kummatkin sukupuolet pääsevät oppimaan itselleen heikompia taitoja vertaistensa joukossa. Näin myös kynnys perinteisten poikien tai tyttöjen lajien harrastamiseen pienenee. Oma työkokemus yläkoulun sekaryhmistä on nyt neljän vuoden mittainen. Opettajana en haluaisi palata takaisin perinteiseen tyttö- ja poikaryhmäjakoon, urheilukansan edustaja kertoo kyselyssä.
Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan Leena Harkimon mielestä sekaryhmät palvelevat paremmin nykypäivän tavoitteita huomioida jokainen yksilönä. Hänen mukaansa ne myös kasvattavat erilaisuuden huomioimiseen ja tasa-arvoajatteluun.
Kaikki eivät innostu tyttöjen ja poikien yhteisliikunnasta
Osa vastaajista haluaa yhä pitää tytöt ja pojat erillään. Valon kyselyssä he perustelevat tätä muun muassa tyttöjen ja poikien taso- ja vauhtieroilla. Heidän mielestään liikuntatuntien yhdistäminen ei tällöin palvele liikkumiseen innostamisen tavoitetta, vaan ajaa arat oppilaat seinäruusuiksi aktiivisten loistaessa.
- Tytöt ja pojat pitävät eri asioista, mistä syystä tuntien sisältöjen tulisi olla oppilaslähtöiset, kansanedustaja Hjallis Harkimo kertoo Valon kyselyssä.
Neljänsadan metrin aitajuoksija Noora Toivo puolestaan sanoo, että liikuntatunnit tuntuvat etenkin nykyään olevan monille inhokkiaine suorittamisen ja vertailun takia.
- Koululiikunnassa ei kuitenkaan ole kyse huippu-urheilusta, joten omasta mielestäni olisi tärkeintä saada liikunta mielekkääksi mahdollisimman monelle ja kannustaa lapsia sekä nuoria liikkumaan ja urheilemaan. En usko, että tätä tavoitetta auttavat tyttöjen sekä poikien yhteiset liikuntatunnit.
Olympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtajan Mikko Ronkaisen mielestä on hyvä, että liikuntatunneilla tytöt ja pojat ovat pääsääntöisesti erikseen. Hän perustelee kyselyssä tätä sillä, että mahdolliset tasoerot ja mieltymykset eri lajeihin eivät tuo rajoituksia yhdessä liikkumiseen.
- Tosin joissakin lajeissa voisi olla mukavakin, jos tytöt ja pojat olisivat samassa, jotta voitaisi oppia toisiltaan.
Erillisten liikuntatuntien tarpeellisuutta perustellaan myös murrosiän tuomilla haasteilla.
- Muistan omilta kouluvuosiltani ne erittäin vaivautuneet ilmeet teinityttöjen kasvoilla, kun pojat tuijottivat heidän 60 metrin juoksunsa kiinnostavimpia kohtia. Muistan ne kerran lukukaudessa järjestetyt yhdistetyt koripallotunnit. Muistan myös, ketkä luokan tytöistä otettiin erityisen tiukkaan miesvartiointiin eli naisvartiointiin, ja mistä syistä, Suomen Urheilutarkkailijoiden Pekka Seppänen sanoo Valon kyselyssä.
Asiaan ottaa kantaa myös Yle Urheilun toimittaja Kristiina Kekäläinen.
- Muistelen, että 12-15-vuotiaana oma keho oli kovassa muutoksessa ja monia muutoksia oli välillä vaikea/hankala hyväksyä. Kärjistetysti muistellen: en olisi kaivannut esimerkiksi sisäliikuntatunneille yhtään ikäistäni poikaa kommentoimaan etuvarustustani tai muuta vastaavaa, Kekäläinen kirjoittaa Valon kyselyssä.
Eräät vastaajat hyväksyisivät sen, jo lukujärjestyksessä osa liikuntatunneista olisi yhdessä ja erikseen.
- Itse olisin varmastikin pitänyt yhteistunneista, kun peleistä olisi tullut hiukan vauhdikkaampia, yleisurheilija Niina Kelo kertoo.
Valon ajankohtaiseen kysymykseen vastasi 43 raatilaista ja 412 urheilukansan edustajaa.
Valo ja Olympiakomitea ovat tyytyväisiä hallitusohjelmaan
Liikunta- ja urheiluyhteisö on tyytyväinen Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmaa, joka sisältää muun muassa liikkeen lisäämistä koulupäivään sekä urheiluseuroja ja muita yhdistyksiä koskevaa sääntelyn keventämistä.
Liikunta on mukana hallitusohjelman kahdessa kärkihankkeessa. Hallituksen tavoitteena on edistää kansalaisten liikkumista terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi ja uudistaa oppimisympäristöjä takaamalla jokaiselle lapselle tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään.
- Koulupäivän liikunnallistaminen tarkoittaa paljon muutakin kuin liikuntatunteja. Huomiota kannattaa kiinnittää toimintakulttuuriin sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan. Yksi hyväksi havaittu toimintatapa on urheiluseurojen ja koulujen välisen yhteistyön lisääminen. Toivottavasti ’tunti päivässä’ -ajattelu laajentuu myös työyhteisöihin, koska kaiken ikäiset hyötyvät päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, Valon ja Olympiakomitean pääsihteeri Teemu Japisson sanoo järjestön nettisivuilla.