EU-parlamentti päätti tiistaina lähettää vapaakauppasopimuksen takaisin valiokunnan käsiteltäväksi. Kun asia aikanaan tulee parlamentin äänestykseen, se joutuu ottamaan kantaa investointisuojaan ja riitojen ratkaisumenettelyyn.
EU-parlamentin puhemies Martin Schulz teki ratkaisunsa, koska kaksi suurinta puolueryhmittymää olivat riitaisia suhtautumisestaan valiokunnan mietintöön.
Viime kuukausien aikana paljon parjattujen yksityisten välimiestuomioistuinten rinnalle on noussut muita vaihtoehtoja. Esittelemme eri vaihtoehdot.
1. Yksityiset välimiesoikeudet
Ulkomaalaiset yritykset voivat haastaa valtion oikeuteen, jos katsovat etujaan rikotun. Välimiesoikeudet sisältyvät jo nyt moneen kauppa- ja investointisuojasopimukseen. Niissä kolme tuomaria ratkoo ulkomaalaisen investoijan ja valtion välisen riidan.
Kuuluisa tapaus on Phillips Morrisin ja Uruguayn valtion välinen kiista, joka alkoi vuonna 2010. Uruguay tiukensi terveysvaroituksia tupakka-askeissa, minkä seurauksena Phillips Morris vaati Uruguaylta välimiesoikeudessa kymmeniä miljoonia korvauksena taloudellisista menetyksistä. Tapaus on vielä kesken.
Yhdysvallat ajaa tämän tyyppistä investointisuojaa uuteen vapaakauppasopimukseen (TTIP) EU:n kanssa. Ranska ja Saksa puolestaan vastustavat (siirryt toiseen palveluun) välimiesoikeuksien sisällyttämistä TTIP:hen.
2. Parannellut välimiesoikeudet
Välimiesoikeuksia on arvosteltu läpinäkyvyyden puutteesta ja siitä, että ne siirtävät valtioiden suvereenia valtaa suuryrityksille. Eturistiriitoja syntyy myös siitä, että sama henkilö voi toimia välillä tuomarina ja välillä asianajajana.
Ankaran kritiikin seurauksena EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström ehdotti keväällä, että TTIP:hen sisällytettäisiin välimiesoikeuksien paranneltu versio.
Riidat ratkottaisiin edelleen yksityisissä välimiesoikeuksissa, mutta niiden demokraattisuutta ja läpinäkyvyyttä lisättäisiin. Tuomarit nimitettäisiin vain tähän tehtävään hyväksyttyjen lakimiesten listalta.
Nykyisessä välimiesmenettelyssä ei ole valitusoikeutta. Komission parannellussa ehdotuksessa sellainen kuitenkin luotaisiin. Mallia komissio ottaisi Maailman kauppajärjestön WTO:n riitojenratkomismenettelystä.
Tässä menettelyssä esimerkiksi Uruguay – jos se tuomitaan sakkojen maksamiseen tupakkayhtiölle – voisi valittaa päätöksestä ja pitkittää ehkä vuosilla päätöksen tulemista voimaan.
3. Uusi kansainvälinen kauppatuomioistuin
Komissio ehdottaa, että kauppariitojen ratkaisemiseksi perustettaisiin tulevaisuudessa pysyvä kansainvälinen kauppatuomioistuin, joka aikanaan toimisi kaikkien kauppasopimusten riitojenratkojana.
Komissiolla ei ole selvää ehdotusta siitä, millainen uusi tuomioistuin olisi. Prosessia sen perustamiseksi ei myöskään ole aloitettu, ja kansainvälisen tuomioistuimen pystyttämiseen menee monia vuosia, ellei vuosikymmeniä.
Selkein ehdotus uudeksi tuomioistuimeksi tuli kesäkuun alussa Ranskan kauppaministeri Matthias Fekliltä. Hän ehdotti, että pysyvä tuomioistuin perustettaisiin aluksi Eurooppaan, ja myöhemmin se laajennettaisiin koskemaan kaikkia maanosia.
Feklin ehdotuksessa (siirryt toiseen palveluun) yritykset joutuisivat maksamaan sievoiset summat, jos heidän kanteensa todetaan perusteettomaksi. Sakko voisi olla jopa puolet sijoittajan väittämistä menetyksistä.
4. Riitojen ratkominen kansallisissa tuomioistuimissa
Sekä Yhdysvaltoja että EU-maita pidetään yleensä oikeusvaltioina, joissa on hyvät ja toimivat tuomioistuimet. Yksi ratkaisu onkin, että TTIP-sopimuksesta jätetään investointisuojan riitojenratkaisu kokonaan pois.
Tässä tapauksessa mahdolliset riidat setvittäisiin kansallisissa tuomioistuimissa. Jo nykyisissä investointisopimuksissa yrityksillä saattaa olla mahdollisuus valita kansallisten tuomioistuimien ja välimiesoikeuksien välillä. Joka tapauksessa TTIP-neuvottelijoiden on ratkaistava kansallisten tuomioistuinten ja mahdollisen välimiesmenettelyn suhde toisiinsa.
Euroopan parlamentissa on voimia, jotka haluavat rajata investointisuojan tai ainakin riitojen ratkaisumenettelyt kokonaan kauppasopimuksen ulkopuolelle. Välimiesmenettely on kuitenkin mainittu komission saamassa neuvotteluvaltuutuksessa, eikä parlamentilla ole sananvaltaa siihen.
Toisaalta, vapaakauppasopimuksen valmiiksi neuvoteltu teksti menee aikanaan parlamentin käsittelyyn, mistä syystä komission on otettava parlamentin kannat huomioon.
Kauppasopimusneuvottelut etenevät omalla painollaan
EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä vapaakauppaneuvotteluita on käyty nyt pari vuotta. Alkuperäisen aikataulun mukaan niiden piti olla valmiit jo tämän vuoden lopussa, mutta aikataulua pidetään yleisesti epärealistisena.
Niinpä nyt tähdätään siihen, että neuvottelut saataisiin valmiiksi presidentti Barack Obaman virkakaudella vuoden 2016 loppuun mennessä.
Nyt on käyty yhdeksän neuvottelukierrosta, ja kymmenes on heinäkuussa. Investointisuojan osalta neuvottelut ovat olleet pysäyksissä viime vuoden keväästä saakka. Silloin komissio julisti julkisen kuulemisen laajan arvostelun seurauksena.
Maailman suurin kauppasopimus
Neuvottelijoiden urakka on valtava. Jos TTIP joskus valmistuu, se käsittää puolet maailmankaupasta, ja sen piirissä on 850 miljoonaa ihmistä. Sillä säädellään lähes kaikkia elämän osa-alueita hormonilihan tuonnista Eurooppaan aina siihen, kuinka helppo suomalaisyrityksen on päästä rakentamaan julkisia rakennuksia Yhdysvaltoihin.
Euroopan komission käyttämien laskelmien mukaan (siirryt toiseen palveluun) vapaakauppasopimus kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta siten, että kymmenen vuoden jälkeen se olisi korkeintaan 0,48 prosenttia korkeampi kuin ilman sopimusta. Vienti Yhdysvaltoihin kasvaisi 28 prosenttia kymmenen vuoden aikana.
Sopimusta ajaakin erityisesti vientiteollisuus. Tuorein selvitys sopimuksen vaikutuksista (siirryt toiseen palveluun)Suomeen on Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tekemä yli kaksi vuotta sitten.
Myös sopimuksen vastustajien ääni on kuuluva. Eurooppalainen Stop TTIP -kansalaisliike on kerännyt yli kaksi miljoonaa allekirjoitusta TTIP-sopimusta vastaan. Erityisesti liike vastustaa suuryritysten vallan pönkittäjinä pitämiään välimiesoikeuksia.
Mitä raidetta pitkin eteenpäin?
Toistaiseksi mistään asioista ei vielä ole sovittu neuvotteluosapuolten välillä. Ehkä suurimpana kompastuskivenä pidetään maatalouteen ja ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä. Niistä on olemassa sekä EU:n että Yhdysvaltojen tekstiehdotukset, jotka kuitenkin ovat vielä kaukana toisistaan. Yhdysvaltojen teksti ei ole julkinen, EU:n on (siirryt toiseen palveluun).
Euroopan parlamentin piti äänestää keskiviikkona kansainvälisen kauppavaliokunnan pari viikkoa sitten antamasta mietinnöstä (siirryt toiseen palveluun). (siirryt toiseen palveluun) Siinä näytettiin vihreää valoa kauppasopimusneuvottelujen jatkumiselle. Valiokunta antoi myös tukensa kauppakomissaari Cecilia Malmströmin suunnitelmille ratkoa riidat parannetuissa välimiesoikeuksissa. Parlamentti lähetti tiistaina kuitenkin mietinnön takaisin valiokuntaan, koska kaksi suurinta puolueryhmittymää ei päässyt sopuun muotoilusta.
Korjattu 10.6 klo 8.53 ja täsmennetty 14.43: EU:n BKT:n taso nousisi kymmenessä vuodessa 0,48 prosenttia korkeammaksi kuin ilman sopimusta. Alkuperäisen mukaan nousisi 0,48 prosenttia vuodessa heti.
