Hyppää sisältöön

EU:n jättimäinen pääomahanke etenee: Sijoittajien rahat pientenkin yritysten ulottuville

Eurooppalainen yritys on perinteisti hankkinut rahat investointeihinsa pankista. Pankkikriisin ja sitä seuranneen sääntelyvyöryn myötä pankit ovat tulleet vaativammiksi rahaa tarvitsevia yrityksiä kohtaan. EU:n komission alkuvuonna käynnistämän hankkeen tavoitteena on avata etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille vaihtoehtoisia rahoituskanavia kasvun edistämiseksi.

Kuva: Andy Rain / EPA

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ideasta liikkeelle lähtenyt hanke on ristitty pääomamarkkinaunioniksi. Tavoitteena on sijoittamisen esteitä karsimalla piristää sijoittamista yli EU-maiden rajojen niin että myös pienet ja keskisuuret yritykset saisivat rahaa nykyistä helpommalla pankkien ulkopuolelta.

Esimerkiksi jos nyt kaavaillut pääomien sisämarkkinat olisivat toimineet kaikilta osin jo vuosina 2008-2013, ne olisivat voineet tarjota EU:n yrityksille jopa 90 miljardia euroa lisää rahoitusta ja hillitä näin pankkiikriisin vaikutuksia eli taantumaa ja työttömyyttä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan todettiin tänään Finanssivalvonnan pääomamarkkinaunionin luomiseen keskittyneessä konferenssissa.

– Suomessa pankkisektori on keskittynyt. Suuret yritykset saavat kyllä rahaa monipuolisesti markkinoilta, mutta pienet ja keskisuuret yritykset kärsivät siitä, että niillä ei ole riittävästi vakuuksia lainan vastineeksi. Toisaalta meillä ei ole tarpeeksi sijoittajia, jotka voisivat sijoittaa varoja omanpääoman ehtoisesti. Hyvä olisi rahoituksen harteita leventää, sanoo johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnasta.

Sijoittaminen EU:n sisällä helpommaksi

Tuominen nosti esityksessään esimerkiksi kansainvälisesti tunnetun suomalainen Slush-tapahtuman, joka on toiminut monelle start up -yritykselle ponnahduslautana maailmalle. Tuominen piti kuitenkin valitettavana, että kasvuun tarvittavaa pääomaa on ollut Suomesta ja muualta Euroopasta vaikeampi löytää kuin Yhdysvalloista, jonne moni yritys on sijoittajien perässä suunnistanut.

– Jos mietitään hyvin nopeasti kasvavia yrityksiä tai uutta teknologiaa kehittäviä yrityksiä niin heille pankkien lainarahoitus ei ole paras mahdollinen rahoitusmuoto. Nyt tässä haetaan uudenlaista järjestelmää, joka toimisi heille aiempaa paremmin, sanoo konfrenssissa puhunut taloustieteen professori Ari Hyytinen Jyväskylän yliopistosta.

Hyytisen mukaan tärkein tavoite on madaltaa raja-aitoja, jotta Suomeen tulisi muualta Euroopasta sijoituksia ja toisaalta suomalaiset sijoittajat voisivat hajauttaa sijoituksiaan paremmin ja helpommin ympäri Eurooppaa.

Junckerin ideoiman pääomamarkkinaunionin konkreettiset toimintasuunnitelmat tarkentuvat jo syksyllä ja valmista pitäisi olla vuonna 2019.

Onko luottoa?

Sijoittajien ja yritysten yhteensaattamiseen ja luottamuksen vahvistamiseen on kuitenkin mietitty jo useita keinoja.

– Parannetaan sijoittajainformaatiota esimerkiksi kehittämällä sähköisiä tietolähteitä, edistetään luottotietojen pisteytystä ja sijoitustutkimusten saatavuutta ja kevennetään pienten ja kasvavien yritysten esitevaatimuksia, jotka nykyisellään voivat olla satoja sivuja pitkiä, Tuominen toteaa.

Toisin sanoen äveriään, mutta epäluuloisen ja rahoistaan tarkan, ranskalaisen sijoittajan pitäisi jatkossa löytää aiempaa helpommin tarvittavat tulos- ja taloustiedot syrjäisestä suomalaisyrityksestäkin, jolla on kyllä taitoa kehittää uutta, mutta ei rahaa kasvuun tai kansainvälistymiseen.

Uusi subprime?

Mutta riskejä ja uhkiakin riittää pohdittavaksi.

Esimerkiksi arvopaperistamisessa useita omaisuuseriä kuten yritysten lainoja niputetaan yhteen ja paketoidaan ne luotettavan näköisiksi sijoituskohteiksi ja myydään kiinnostuneille. Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin isona tekijänä olivat surullisen kuuluisat jättimäiset asuntolainapaketit, jotka olivat tyhjää täynnä, mutta myyty hyvään hintaan eteenpäin jopa kansainvälisille sijoittajille. 

– Uhkana voi pitää sitäkin, että rahoitusektori houkuttelee kasvaessaan hyvin koulutettua väkeä jopa liikaa. Eli voi käydä kuin Yhdysvalloissa, jossa maan terävimmät aivot karkasivat pankkisektorille kehittelemään uusia sijoitusinstrumenttejä tavaroiden ja tuotteiden sijaan, sanoo taloustieteen professori Ari Hyytinen Jyväskylän yliopistosta.

– Vaarana on myös uusien isojen riskikeskittymien syntyminen pankkisektorin ulkopuolelle. Sitä pitää pystyä valvomaan. Luottamus rajat ylittävään toimintaan puolestaan vaatii tiiviimpää yhteistyötä valvojien välillä eikä sijoittajien suojaakaan pidä unohtaa. Vaihtoehtoisia rahoituskanavia kehitettäessä on tärkeää huolehtia niiden riittävästä läpinäkyvyydestä, valvojan vastussa oleva Anneli Tuominen Finanssivalvonnasta aprikoi.

Julistuksen makua

Yrityksiä edustavassa Keskuskauppakamarissa EU:n komission aikeita pidetään hyvänä, mutta toimia vielä ohkaisina.

– Joukkorahoituksen helpottaminen, arvopaperistaminen ja sääntelyn helpottaminen, jos näissä päästään konkreettisesti ja nopeasti eteenpäin niin hyvä, mutta jos ruvetaan liikaa standardisoimaan ja perustamaan uusia virastoja niin silloin ei asioissa kyllä edetä, kiteyttää varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

– Positiivista on, että ylisääntely on tajuttu, mutta kyllä tämä on vielä kuin ohjelmanjulistus eli konkreettisia toimia ei vielä ollut näköpiirissä, Linnainmaa sanoo.

Linnainmaa myös uskoo, että ohjelmasta tuskin tulee olemaan pienille yrityksille iloa, koska rahoitusmuodot vaativat osaamista ja osaajia, mutta keskisuurille yrityksille uudenlaisista rahoitusmuodoista voi olla tulevaisuudessa hyötyä.

Suosittelemme sinulle