Oppisopimus on yksi keino vähentää nuorisotyöttömyyttä, mutta sitoutuminen 1-3 vuoden koulutusjaksoon on usein ongelma sekä nuorelle että työnantajalle.
Työttömillä ja varsinkin pitkäaikaistyöttömillä nuorilla on usein vaikea suunnitella pitkäjänteisesti tulevaisuutta.
– Meillä on paljon kouluallergikkoja, joille pelkkä koulutus-sana saattaa olla pahin painajainen. Työnantajalla taas voi olla tulevaisuus hämärän peitossa ja sen takia vaikea sitoutua pitkään oppisopimuskoulutukseen, joka kuitenkin perustuu työsuhteeseen, sanoo Oulun työllisyyspalvelujen päällikkö Seija Mustonen.
Oppisopimusta halutaan houkuttelevaksi myös pienille yrityksille
Oulussa järjestetyssä Askel ammattiin – Kisällistä mestariksi -koulutusmallin esittelytilaisuudessa puhunut Mustonen kertoo Oulun kaupungin aikovan perustaa työpankin tukemaan nuorten oppisopimuskoulutuspaikkojen saamista ja työllistymistä.
– Meillä on kehitty malli, jossa palastellaan työsuhteeseen sitoutumista. Oulun kaupungin perustama työpankki toimisi perusyksikkönä, joka hoitaa työnantajuuden. Yritykset huolehtisivat ammattissa oppimisesta, jatkaa Mustonen.
Mallista toivotaan erityisesti apua siihen, että pienet ja keskisuuret yritykset motivoituisivat oppisopimustyönantajiksi.
Virpiniemen urheiluopistosta liikuntaneuvojaksi syksyllä valmistuva Pauli Klemetti sanoo, että ainakin hänelle oppisopimuskoulutus on toiminut teoreettista opiskelua paremmin.
– Jos ei tykkää istua koulun penkillä kahdeksaa tuntia päivässä, oppisopimusopiskelijan teoriaopinnot jäävät huomattavasti vähemmälle. Koulutuksessa keskitytään tekemällä oppimiseen. Mallia tulee vanhemmilta työntekijöiltä, kertoo Klemetti.