MTV on pöyristynyt siitä, että Verohallinto pitää sen alihankkijoita työntekijöinä eikä itsenäisinä yrittäjinä. Veroseuraamukset MTV:lle ovat satojatuhansia euroja. Myös alihankkijoille on tulossa mittavia lisälaskuja Verohallinnon tulkinnan takia.
Konsulttiyhtiö PwC:n henkilöveroasiantuntija, KTM Risto Löf sanoo, että MTV ei ole yksin ongelmansa kanssa, vaan yhden miehen tai yhden naisen yritykset tuntuvat olevan verotarkastusten suosikkiaiheita ja usein Verohallinnon hampaissa.
Pienten yritysten käyttö on yleistä muun muassa rakennusalalla ja konsultoinnissa. Toisilla aloilla käytäntö on vakiintunut, ja Verohallinto hyväksyy alihankkijoiden käytön.
– Esimerkiksi terveydenhoitoalalla se on normaalia ja verotuksessakin hyväksyttyä, että voidaan toimia samaan aikaankin toisille tahoille työsuhteessa ja toisaalla ammatinharjoittajana. Tästä ovat esimerkkinä lääkärit.
Konsultin mielestä osapuolten väliselle sopimukselle pitäisi antaa iso painoarvo, eikä sopimuksiin pitäisi puuttua, jos ei selvästi ole yhteistuumin tarkoitus kiertää veroja. Löf arvioi, että nykyisin verotarkastuksissa herkästi katsotaan sopimukset nimenomaan työsopimuksiksi.
– Joskus sitä miettii, miksi se on Verohallinnolle niin tärkeä asia, jos osapuolet hoitavat velvoitteensa asianmukaisesti.
"Verotarkastuskäytäntö näyttää menevän jossain määrin menneillä vuosikymmenillä"
Löfin mielestä yllättävää on se, että verotarkastuskäytäntö on itse asiassa vastoin Verohallinnon yleistä ohjetta asiassa.
– Odotusarvot ovat olleet, että tulkinnoissa mennään lievempään suuntaan
Risto Löf
Verohallinnon lokakuisen ohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun) alussa todetaan, että ohjeella ei ole tarkoitus kiristää nykyistä verotuskäytäntöä vaan päinvastoin helpottaa pienten ja aloittavien yritysten toimintaa.
– Odotusarvot ovat olleet, että tulkinnoissa mennään lievempään suuntaan, Löf huomauttaa.
Löf katsoo, että muuttuvassa maailmassa odottaisi Verohallinnonkin ymmärtävän nykyistä paremmin yritysmaailman uusia toimintatapoja. Näin ei kuitenkaan hänestä ole, vaan verotarkastuskäytäntö näyttää menevän jossain määrin menneillä vuosikymmenillä.
"Jos veronkierrosta ei ole merkkejä, ei pitäisi tulkita tiukimmalla tavalla"
MTV:tä Löf ei halua suoraan kommentoida. Sen verran hän sanoo, että valitukselle on kyllä perusteet, onhan asiakin yhteiskunnallisesti merkittävä.
Löfin mukaan tulkinnalle on aika paljon varaa, ja silloin ei pitäisi mennä verovelvolliselle tiukimmalla tavalla, jos ja kun veronkierrosta ei ole merkkejä.
Olennaista ei ole se, kuinka paljon pienellä yrityksellä on toimeksiantajia, koska ei maksaja sitä maksuvaiheessa voi havaita.
Löf sanoo, että ratkaisevaa on se, tehdäänkö toimintaa johdon ja valvonnan alaisuudessa ja onko yrittäjällä oikeasti yrittäjäriski.
– Lähdetään tietenkin siitä, minkälainen sopimus osapuolten välillä on tehty. Jos on toimeksiantosopimus tehty, täytyisi olla jotakin hyvin raskaita perusteita sille, että sitä lähdettäisiin verotuksessa katsomaan työsopimukseksi.
Ennakkoratkaisun hakeminen hidastaa menoa
Löf myöntää, että toki yritys voi aina hakea ennakkoratkaisua siitä, kelpaako työ alihankintasopimuksen piiriin, mutta se on hidasta ja voi tuntua tarpeettomalta, koska verohallinnon ohjeistus on aika selkeä ja siihen pitäisi voida luottaa. Aina ei voi.
– Tämä on aika raskas taakka monille pienyrittäjille, jos lisälaskua tulee monilta vuosilta jälkikäteen. Lisää veroa ei välttämättä tule paljon maksettavaksi, mutta se on hallinnollisesti raskas proseduuri.
Asia koskee periaatteessa kaikkia työvoimavaltaisia aloja, joilla työtä voidaan tehdä toimeksiantosuhteessa ja työsuhteessa.
Konsultti soisi, että Verohallinto tutkisi ennakkoperintärekisteriin pyrkimisen edellytykset nykyistä tarkemmin, jotta rekisteröitymisestä saisi turvan ja voisi luottaa siihen, että kun on rekisteriin päässyt, niin on yrittäjäksi hyväksytty. Tosin tässä vaiheessa yrittäminen on vielä täysin alkuvaiheessa.
Verohallinto vastaa: Perusperiaate on se, että palkkatyötä ei voi tehdä yhtiömuodossa
Johtava lakimies Matti Merisalo Verohallinnosta myöntää, että useamman ihmisen organisaatio on selkeästi yritys, kun taas yhden ihmisen yrityksiin voi herkemmin liittyä tilanteita, joissa onkin kyse palkkatyöstä.
– Meidän tehtävämme on verotuksen toimittaminen ja verovalvonta.
Merisalo tähdentää, että lokakuinen ohjeistus on niin tuore, ettei siitä ole vielä ennättänyt muodostua käytäntöä. Ohjeessa sanotaan, ettei ole tarkoitus kiristää verotuskäytäntöä, mutta toisaalta ohjeessa myös korostetaan sitä, ettei palkkatyötä voida tehdä yhtiömuodossa, sanoo johtava lakimies ja huomauttaa, ettei ohje tätä perusperiaatetta ole mitenkään muuttanut.
– Pyrimme tulkitsemaan niin kuin laki edellyttää: meillä on palkkatyötä ja yritystoimintaa, ja verotus menee näissä eri tavalla.
Merisalo sanoo, että Verohallinnolla on palkasta, työkorvauksesta ja niiden erosta hyvät ohjeet. Ennakkoratkaisua kannattaa hakea, mikäli palkan ja työkorvauksen rajanveto ohjeista huolimatta jää epäselväksi.
Jos hakemuksessa on riittävät tiedot, ennakkoratkaisun saa Merisalon mukaan yleensä alle parissa kuukaudessa.