Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä sakot on taas mahdollista muuttaa linnatuomioksi. Tätä kutsutaan sakon muuntorangaistukseksi.
Muuntorangaistus poistettiin vaiheittain vuosina 2007 ja 2008. Sitä ennen linnatuomioksi muutetuista sakoista suurin osa tuli näpistelystä.
Kun uudistus tulee voimaan, poliisi voi kirjoittaa esimerkiksi näpistelijälle kolme sakkoa, mutta neljäs rikkomus käsitellään käräjillä. Aiempien tapausten on tapahduttava neljättä rikkomusta edeltävän vuoden aikana.
Lopulta tuomioistuin voi tehdä päätöksen muuttaa sakot vankeusrangaistukseksi. Esimerkiksi oluttölkin kaupasta vienyttä myymälävarasta voi siten seurata teostaan linnatuomio.
Lakimuutoksella on kallis hintalappu
Jatkossa paatuneet näpistelijät saavat sakkojen sijaan esitutkintakäsittelyn ja käräjäoikeuden tuomion, mikä tarkoittaa lisää töitä poliisille, syyttäjille ja vanginvartijoille. Rikkomuksia, joita ei uudistuksen jälkeen voi hoitaa sakolla, on poliisin arvion mukaan 25 000 vuodessa.
– Me tarvitaan yli 90 poliisivirkaa lisää, jotta voidaan hoitaa nämä 25 000 juttua, sanoo sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen.
Syyttäjänlaitos puolestaan arvioi tarvitsevansa noin 35 uutta syyttäjää tulevia sakkoasioita käsittelemään.
Muuntorangaistuksen poistaminen oli yksi syy Suomen vankiloiden tyhjenemiseen. Rikosseuraamuslaitoksen arvion mukaan muuntorangaistuksen palauttaminen lisää päivittäisten vankien määrää vähintään 50:llä.
Yhteensä muuntorangaistuksen palauttamisen arvioidaan (siirryt toiseen palveluun) maksavan yhteiskunnalle 12,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Poliisihallitus, Helsingin käräjäoikeus, Asianajajaliitto ja valtakunnansyyttäjä vastustivat lakimuutosta, kun sitä aikanaan eduskunnassa käsiteltiin. Poliisitarkastaja Simanainen pelkää, että muuntorangaistuksen palauttaminen vie viranomaisten aikaa vakavamman rikollisuuden tutkinnalta.
– Kaikkia päätöksiä ei tarvitse tehdä käräjäoikeudessa, sitä varten sakkojärjestelmä on rakennettu. Jos me poliisit nyt veisimme vähäisen sakkoasian syyttäjälle niin syyttäjä sanoisi, että "älkää hulluja puhuko. Antakaa sakko", Simanainen kuvailee.
"Rikoksesta kuuluu saada rangaistus"
Kun muuntorangaistus aikanaan poistettiin, Kaupan liitto aloitti lobbauksen sen palauttamiseksi. Kaupan liiton asiamies Matti Räisänen on tyytyväinen siihen, että työ lopulta kannatti.
– Me havaittiin heti, että kyseinen poistaminen aikoinaan oli virhe, Räisänen sanoo.
Kauppiaiden mukaan virhe oli siinä, että sakon muuntorangaistuksen poistamisen vuoksi myymälävarkaudet lisääntyivät. Näpistykset lisääntyivät muuntorangaistuksen poiston jälkeen. Viime vuosina näpistysten määrä on kuitenkin jopa laskenut.
Poliisihallitus ja Syyttäjän virasto pitivät näpistelijöiden määrän mahdollista vähenemistä pienenä hyötynä muuntorangaistuksen palauttamisen tuomiin haittoihin – eli poliisin ja syyttäjien kasvaviin kustannuksiin – verrattuna.
– He katselevat tätä kustannusnäkökulmasta ja ymmärrän sen. Mutta jos kaupoissa näpistykset ja häiriökäyttäytyminen lisääntyy, niin kustannukset siirtyvät kaupan maksettaviksi. Muuntorangaistuksen palauttamista puoltaa myöskin yleinen lainkuuliaisuus: rikoksesta kuuluu saada rangaistus, Räisänen sanoo.
Kaupan liitto arvelee, että myymälävarkauksista koituu kaupoille vuosittain noin 500 miljoonan lasku. Summa on Räisäsen mukaan pysynyt viime vuosina saman suuruisena.
Räisäsen, joidenkin kansanedustajien (siirryt toiseen palveluun) ja monen muunkin mielestä on ongelmallista, että toistuvasti rikoksiin syyllistyvät selviävät teoistaan kuin koira veräjästä. Sakon muuntorangaistuksen poistaminen onkin johtanut joidenkin myymälävarkaiden hyvin röyhkeään käytökseen.
– Näitä sakkolappuja löytyy rytistettyinä ihan tuosta kaupan edestä. Poliisin silmienkin edessä niitä repivät ja heittävät pois, sanoo Helsinginkadun Alepan myymäläpäällikkö Jon Vesimäki.
Vaihtoehtoja yritettiin miettiä
Muuntorangaistus palautetaan, koska Vanhasen hallituksen kansanedustajat aikanaan niin vaativat. Sille kuitenkin yritettiin löytää vaihtoehtoja.
– Tehtiin äärimmäisen paljon tehty työtä ettei muuntorangaistuksen palauttamiseen jouduttaisi, sanoo oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston hallitusneuvos Leena Kuusama, joka oli yksi lakivaliokunnan lakiuudistusta pohtineista asiantuntijoista.
Sakon muuntorangaistuksen piiriin joutuvat ovat usein asunnottomia, päihdeongeolmaisia ja täysin varattomia, eikä heidän säilömistään vankilaan pidetty lakivaliokunnassa järkevänä. Tässä on kuitenkin syy myös siihen, miksi järkevää vaihtoehtoa ei löytynyt. Esimerkiksi valvontarangaistus edellyttäisi, että tuomitulla olisi pysyvä asuinpaikka. Päihdehoitoon pakottaminen edellyttäisi jonkinlaista kykyä sitoutua hoitoon.
– Tämän ryhmän edustajat ovat usein moniongelmaisia, joilla ei vakituista asuntoa. He eivät ole sellaisia jotka pystyisivät yhdyskuntapalvelukseen, Kuusama sanoo.
