Suomessa kaikesta saa maksaa. Syitä on monia: työvoimakustannukset ovat kovia, kuljetusmatkat pitkiä ja verotus kireää. Silti suurin osa ihmisistä syö lounaansa joko työpaikkaruokalassa, koulussa tai lounasravintolassa. Miten tämä on mahdollista?
1. Verokarhu tukee
Verottaja tukee lounasta, koska kansanterveyden kannalta on parempi, että ihmiset syövät lounaalla terveellisesti, eivätkä puputa omia eväitä. Lounassetelit tulivat käyttöön 1974. Lounaan hinta noudattelee pitkälle lounassetelin hintaa. Tällä hetkellä lounassetelin arvo on enintään 10,10 euroa. Työntekijä maksaa kympin lounassetelistä 7,50 euroa. Myös työpaikkaruokailua tuetaan.
2. Ravintoloissa on kova kilpailu
Lounas houkuttelee massoja, ravintoloille se on hyvä sisäänheittotuote. Lounaita valmistetaan suuria määriä. Siksi on mahdollista tarjota alle kympillä salaatti, lämmin ruoka, leipä ja ruokajuoma.
3. Määrät ovat suuria
Illallisella on eri ruokalista. Määrät ovat pienempiä. Tarjoilijoille maksetaan iltalisiä. Illallisella käytetään kalliimpia raaka-aineita kuin lounaalla. Suomalaisen illallisen hinta on korkeampi kuin esimerkiksi Espanjassa, koska harmaan talouden osuus on meillä 10 prosenttia. Espanjassa se on 50 prosenttia.
4. Perinteet
Suomessa on perinne syödä lounas työpaikalla, koulussa tai kotona. Kova kysyntä pitää hinnat huokeina. Illallla ruoka laitetaan kotona. Illalliselle lähteminen on aina pientä luksusta.
5. Tarkan rahan asiakkaat
Asiakkaat ovat tarkkoja lounaan hinnasta. Kymmenen senttiäkin voi ratkaista. Siksi lounasta on myytävä niin halvalla kuin se vain suinkin on mahdollista. Illallinen tarjoillaan pöytään ja annokset valmistetaan yksitellen.