Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

"Ramadan tarkoittaa rauhaa ja toisistamme huolehtimista" – Muslimit aloittamassa pyhää kuukauttaan

Huomenna torstaina maailman noin puolitoista miljardia muslimia aloittaa pyhän kuukautensa ramadanin vieton. Ramadanin merkitys ei ole muuttunut, mutta Lähi-idässä ihmisiä huolettaa talous ja poliittinen epävakaus.

Libanonilainen Zainab al-Ghazi.
Libanonilainen Zainab al-Ghazi sanoo, että ramadanin aikana on tärkeää huolehtia toisista ihmisistä. Kuva: Marika Kataja-Lian / Yle
Marika Kataja-Lian
Avaa Yle-sovelluksessa

Ramadanvalot ja -koristeet värittävät Libanonissa Beirutin katukuvaa ja kauppojen ikkunat houkuttelevat mainoksillaan. Ihmiset on selvästi vallannut jo juhlamieli, ja tunnelma muistuttaa melko paljon joulun odotusta.

Ramadanista nauttivat Lähi-idässä nekin, jotka eivät ole muslimeja tai jotka eivät harjoita uskontoaan. Hyvin monet muslimit sitä kuitenkin viettävät, sillä se on aika hiljentyä.

– Ramadan-kuukausi tarkoittaa rukouksia ja Jumalan lähentymistä. Ramadanin aikana huolehdimme toisistamme. Se on Koraanin kuukausi ja paaston kuukausi, kuvailee nuori libanonilainen Zainab al-Ghazi.

Ramadanin aikana muslimit pyrkivät paastoamaan sekä ruuasta että vedestä auringonnoususta auringonlaskuun. Ramadanin viettoon liittyy kuitenkin paljon muitakin asioita kuin paasto.

– Ramadan tarkoittaa rauhaa. Tässä kuussa pitäisi tuntea rauhaa, armoa ja toisista huolehtimista. Meidän ei saisi riidellä keskenämme. Toisia uskontoja pitäisi kunnioittaa, eikä vain ramadanin aikana, sanoo saudiarabialainen Hiba Attia.

Saudit.
Saudiarabialaiset Hiba Attia (vas.) ja Nijaz al-Qarashi ovat saapuneet lomalle Libanoniin jo toista kertaa. Kuva: Marika Kataja-Lian / Yle

Hiba Attia on saapunut miehensä Nijaz al-Qarashin kanssa lomalle Libanoniin. Niin tekevät monet Persianlahden maiden asukkaat ramadanin aikana tai sitä ennen. Jotkut saapuvat ostoksille, sillä myös lahjat ovat tärkeitä ramadanin päätösjuhlan aikaan. Toiset vain nauttivat tunnelmasta.

Paastokuukauden herkut

Päiväaikainen paasto on vain yksi elementti kuukauden vietossa. Auringonlaskun jälkeen nautitaan runsas juhla-ateria, iftar. Sille saapuvat perheet ja ystävät - Libanonissa usein kristityt ystävät ja naapurit kutsutaan mukaan.

Herkkuruoka onkin erittäin tärkeä osa paastokuukautta.

– Voi me valmistamme paljon ruokia, koko päivän. Riisiä, pastaa sekä erityisesti taateleita ja hedelmämehuja, aprikoosimehua, kertoo beirutilainen kahvilatyöntekijä Leila.

– Minulle ramadan on siunausta, olemista sovussa sekä itsensä että muiden ihmisten kanssa sekä köyhien ja orpojen auttamista. Voi auttaa joko ruualla, rahalla tai rukoilemalla, Leila jatkaa.

Köyhille annettavat avustukset ovatkin erittäin tärkeä osa ramadania. Ramadanin mainosjulisteissa kerrotaan paitsi tarjouksista, myös erilaisista hyväntekeväisyyskeräyksistä.

– Teen parhaani auttaakseni kaikkia. Käymme moskeijassa koko perhe, vierailemme sukulaisten ja ystävien luona, mutta ennen kaikkea autan köyhiä siitä vähästäni jonka voin, kertoo torikauppias Mukhtar.

Talous huolettaa ihmisiä

Taloudelliset asiat ovat saaneet ihmiset myös huolestumaan. Se on muuttanut ramadanin viettoakin, sanoo vuosikymmeniä hedelmäkojuaan pitänyt Mukhtar:

– Ramadanin uskonnolliset sisällöt ovat pysyneet ennallaan, mutta nykyisin ihmisillä on käytössään aiempaa vähemmän rahaa ja se näkyy, hän sanoo.

– Taloustilanne on heikko, ihmiset ovat peloissaan. Ihmiset ovat myös väsyneet poliittisiin ongelmiin ja sotatilanteeseen koko alueella. He toivovat rauhaa, Mukhtar jatkaa.

Mokhtar.
Torikauppias Mukhtar sanoo, että taloushuolet painavat ihmisten juhlamieltä. Kuva: Marika Kataja-Lian / Yle

Haastattelun päätyttyä Mukhtar haluaa kertoa jutun. Hän piti torikojuaan jo Libanonin sisällissodan aikana Hamran kaupunginosassa. Alueella asui runsaasti ulkomaisia sotakirjeenvaihtajia, ja Mukhtaria haastateltiin kojussaan tuon tuosta.

– Oli amerikkalaisia, brittejä, saksalaisia, mitä kaikkea. Kerran Yhdysvalloissa asuva tyttäreni soitti, että oli nähnyt papan televisiossaan. Sitten soitti vaimoni veli Tanskasta, että siellä se Mukhtar taas oli.

– Nyt pärstäni on sitten Suomessa. Terveisiä vaan, torikauppias käkättää.

Suosittelemme sinulle