Joukkorahoitus on Suomessa alkutekijöissään – "Jos idea ei saa tukea, se ei kiinnosta"

Omien hankkeiden toteuttaminen joukkorahoituksella on Suomessa vielä lapsen kengissä. Mediatutkija Maria Lassila-Merisalo ja huumorilehti Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi kertoivat omista joukkorahoituskokemuksistaan keskiviikkona Ylen Aamu-tv:ssä.

Joukkorahoituksessa ihmiset voivat tukea hyviä ideoita rahallisesti. Jos idealle asetettu tavoite täyttyy, idea toteutetaan. Jos hanke ei kerää tarpeeksi rahoitusta, lahjoittajat saavat rahansa takaisin.

Paretskoin mukaan joukkorahoitus on sidottu elämyksellisyyteen. Ihmiset innostuvat helposti yksittäisistä projekteista, mutta harvoin pitkäaikaisesta lahjoittamisesta.

– Se on erittäin hyvä konsti pienimuotoiseen kustantamiseen. Joukkorahoituksessa rahan kulku on perinteiseen kustantamiseen verrattuna kääntynyt toisinpäin, Paretskoi kertoo.

Paretskoi tietää mistä puhuu. Pahkasika tekee syksyllä paluun 15 vuoden tauon jälkeen joukkorahoituksella. Minimitavoite 15 000 euroa saavutettiin kolmessa viikossa.

Avaa kuvien katselu

Journalismin tukemiseen joukkorahoitus on Lassila-Merisalon mukaan erinomainen keino. Sen avulla voi syntyä aiheita, joita perinteinen media syystä tai toisesta karttaa. Esimerkkinä Lassila-Merisalo mainitsee paikalliset uutiset, joita voi olla joskus vaikea saada.

Paretskoi lisää, että joukkorahoitus on samalla markkinointitutkimus. Rahat projektilla saadaan kuluttajilta etukäteen. Jos ennakkotilauksia ei tule, voidaan tehdä johtopäätös, ettei idea kiinnosta.

Lassila-Merisalon mukaan journalismi perustuu jatkuvuuteen. Yleisön pitää sitoutua, eikä kertarahoitus siksi toimi pitkissä hankkeissa. Joukkorahoituksella perustettu media voikin myöhemmin saada tuloja yleensä tilausten avulla, kuten De Correspodent -lehti Alankomaissa.

Pahkasian lisäksi toinen esimerkki joukkorahoituksesta journalismissa on pop up -paikallislehti Uusi Inari. Kahdeksan nuoren journalistin ryhmä sai rahoituksen ja lähti keväällä viideksi viikoksi Inariin tekemään verkkolehteä.

Lehden päätoimittajan Mari Uusivirran mukaan joukkorahoitus oli hyvin luontainen tapa kustantaa projekti.

– Saimme rahat ihmisiltä, joille lehteä tehtiin, Uusivirta kertoo.