Hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja vähennetään 200 miljoonalla, nykyisiä rahoja annetaan yritysten toimintaan 100 miljoonaa ja päästökauppatuloista saadut noin 70 miljoonaa poistuvat kehitysyhteistyörahoituksesta. Yhteensä vähennys on lähes 400 miljoonaa, sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Niina Mäki kehitystyön kattojärjestö Kepasta.
Siellä on teitä joiden rakentaminen on aloitettu, mutta ei jatketa.
Niina Mäki
– Kyllä se tuntuu monessa järjestössä, kun leikkaukset tehdään kaikki kerralla. Käytännössä monessa järjestössä projekteja, joita on aloitettu, joudutaan ajamaan alas ja monessa järjestössä toiminta tulee kokonaan loppumaan, ennakoi Mäki.
Nykyisten tietojen mukaan kaikilta järjestöiltä vähennetään 30–40 prosenttia rahoituksesta. Esimerkiksi isoilta avustusjärjestöiltä kuten Planilta, Pelastakaa lapset -järjestöltä ja Kirkon ulkomaanavulta, katastrofi- ja kriisirahoituksesta ja pieniltä hankejärjestöiltä.
– Kun näin raa'alla kädellä leikataan, siellä on tyttöjä ja poikia jotka eivät pääse kouluun, teitä joiden rakentaminen on aloitettu, mutta ei jatketa ja paljon muuta, sanoo Mäki.
Finnwatchin hankkeet ja henkilökunta vähenisivät puolella
Yritysvastuukeskustelua herättelevä Finnwatch sai viime vuonna kehitysyhteistyörahoja 70 000 euroa. Se on valvonut suomalaisyritysten toimintaa riskimaissa ja kertonut niistä raporteissaan.
– Jos Finnwatchilta leikataan budjetista näin paljon, se merkitsee meidän budjettiimme todella isoa lovea, me toimimme niin pienillä resursseilla. Meiltä vähennettäisiin väkeä ja monet tutkimukset, mitä meillä tehdään, jäisivät tekemättä. Suomessa tämänkaltainen rahoitus on lisäksi ollut poikkeuksellisen matalaa verrattuna moniin muihin maihin, sanoo toiminnanjohtaja Sonja Vartiala Finnwatchilta.
Finnwatch on raportoinut esimerkiksi Suomeen tonnikalaa tuottavien tehtaiden työpaikkasyrjinnästä ja siirtotyöntekijöistä, Marimekolle ja IIttalalle lasia Thaimaassa tekevien tehtaiden työoloista, samoin työoloista Wärtsilän tehtailla Mosambikissa ja Intiassa. Finnwatch on saanut tehtaat kohentamaan työolojaan. Se on myös kertonut suomalaisten työeläkerahojen sijoittamisesta veroparatiiseihin.
Kansainvälisesti tunnetuimpia ovat raportit Kiinan kustantamoista, ananasmehua Keskolle, SOK:lle ja Tukolle tuottavan tehtaan ihmisoikeusrikkomuksista sekä työoloista Nesteen alihankkijan palmuöljytuotannossa.
– Palmuöljyraportissa havaittiin, että yritysten yleisimmin käytetty sertifiointijärjestelmä ei valvo työelämän loukkauksia. Alihankkijalta löytyi ihan pakkotyövoimaa ja ihmiskauppaan viittaavia työoloja. Raportin seurauksena tämä on johtanut muutoksiin niin Neste Oilin toiminnassa kuin sertifioinnissa, kuvaa Vartiala Finnwatchilta.
– Kummalliselta näyttää, että kansalaisjärjestöjen tuki aiotaan lakkauttaa lähes kokonaan samaan aikaan, kun teollisuuden käyttöön siirrettäisiin sata miljoonaa kehitysyhteistyörahoja, hämmästelee Vartiala.
Fidan hankkeista häviäisi mahdollisesti lähes kolmannes
Helluntaiseurakuntaa lähellä oleva kehitysyhteistyöjärjestö Fida toimii 30:ssä Aasian, Afrikan ja Lähi-idän maassa. Sillä on menossa 70 avustusprojektia, esimerkiksi orpokoteja, koulujen tukemista, perhetukea, kyläterveysohjelmia ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Fida on saanut tänä vuonna kehitysyhteistyörahoja 7,6 miljoonaa.
– Fidalla mahdollinen leikkaus tarkoittaa sitä, että tämän vuoden tasoon nähden rahoitus vähenee lähes kolme miljoonaa. Kyllä se on valtava raha. Toivomme tietysti, että yksityiset tahot tukisivat enemmän, mutta todennäköisesti meidän pitää sopeuttaa toimintaamme ja vähentää sitä lähes kolmanneksen, sanoo Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.
– Kun on kysymys näin suuresta leikkauksesta, juustohöylä ei auta, vaan kokonaisia maita ja maiden sisällä olevia projekteja jää toteuttamatta. Näitä kriteerejä aletaan nyt miettimään, valinta on kova työ ja se on raakaa touhua tällaisessa tilanteessa. Yritämme myös kampanjoida niin, että leikkauksista luovuttaisiin, sanoo Hakola.
Pohjois-Korean siemenperunatkin vaarassa
Fidan tunnetuimpia hankkeita on yli kymmenen vuotta kestänyt perunaprojekti Pohjois-Koreassa. Maassa kärsii aliravitsemuksesta kolme miljoonaa ihmistä, näistä suuri osa lapsia ja nuoria. Maassa vallitsee voimakas kuivuus ja osa perunaprojektista on vaarassa.
Perunaprojektilla on haluttu parantaa maan ruokaturvaa. Peruna kasvaa lähes puolta nopeammin kuin riisi ja se on ollut hyvä lisä muun ravinnon ohessa. Valtion apu Pohjois-Koreaan on ollut noin 400 000 euroa. Fidan perunaprojektilla on lievitetty kymmenien tuhansien ihmisten aliravitsemusta Pohjois-Koreassa.
Nyt osaa perunanviljelystä uhkaavat kehitysyhteistyörahojen leikkaukset.
– Meillä on kuitenkin siellä myös perunan tuotantoon liittyvä EU-rahoitteinen hanke, joten leikkaus ei koskisi perunaprojektia kokonaan eikä se ainakaan ole täysin häviämässä, sanoo Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.